Viime vuosien kriisit ja poikkeuksellisen nopea inflaatio tekivät loven sekä palkansaajien reaaliansioihin että kotitalouksien ostovoimaan. Inflaatio on kuitenkin ollut Suomessa hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin, mikä on tukenut suomalaisten reaalipalkkojen kehitystä suhteessa muuhun euroalueeseen.
Suomen viennin kasvu on jäänyt jälkeen maailmankaupan kasvusta. Viennin epäsuotuisan rakenteen lisäksi syynä on muun muassa vientiyritysten heikompi kyky erottua kilpailijoistaan.
Venäjän-kaupan loppumisella ei ole ollut isoja vaikutuksia koko talouden näkökulmasta. Venäjän-viennin romahdus ei ole vähentänyt monien tavaroiden koko vientiä, sillä vienti muihin maihin on kasvanut.
Yritysten onnistuminen hiilitavoitteissaan vähentää pankkilainojen siirtymäriskiä. Yritysten päästötavoitteet ja tavoitteiden toteutuminen määrittävät osaltaan, miten siirtymässä menestytään.
Suomen pankkisektorin vakavaraisuuden arvioidaan vahvistuvan lähivuosina, jos korot ja Suomen talous kehittyvät ennusteiden mukaisesti. Hyvin vakavassa talouskriisissä vakavaraisuus heikkenisi selvästi, mutta pysyisi silti riittävänä.
Maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen tiukennettu sääntely ja valvonta ovat suojanneet pankkeja uusilta kriiseiltä. Tutkimusten valossa sääntelyllä ja makrovakauspolitiikalla saavutetut hyödyt ovat olleet suuremmat kuin haitat.
Kansainvälinen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka korkeat korot ovat koetelleet velallisia. Riskinottohalukkuus rahoitusmarkkinoilla on lisääntynyt, mutta sijoittajat seuraavat tarkasti etenkin inflaation ja kiinteistömarkkinoiden luottoriskien kehitystä. Kansainvälisen rahoitusvakauden näkymät ovatkin kaikkiaan aiempaa valoisammat.
Odotusten ankkuroituminen sekä energia- ja ruokainflaation tasoittuminen ovat edesauttaneet inflaation hidastumista vuoden 2022 puolivälin jälkeen. Kireät työmarkkinat ja kallistuneita hintoja kompensoiva palkkojen nousu pitävät kuitenkin inflaatiovauhdin yhä yli 2 prosentin tavoitteen.
Uudistetuilla finanssipolitiikan EU-säännöillä pyritään parantamaan EU-jäsenmaiden velkakestävyyttä. Velkatasojen kestävyyteen vaikuttaa olennaisesti koron ja kasvuvauhdin erotus, joka taas riippuu monesta talouden rakenteellisesta tekijästä.
Rahapolitiikan kiristäminen on hillinnyt hintapaineita ja hidastanut talouskasvua euroalueella. Tässä kirjoituksessa esitettyjen arvioiden mukaan rahapolitiikan suurin vaikutus talouteen ajoittuu vuoden 2023 puolivälistä vuoteen 2025 saakka. Rahapolitiikan kiristyminen ei kuitenkaan yksin selitä euroalueen tämänhetkistä hidasta talouskasvua.
EU:n pääomamarkkinaunionilla on keskeinen asema EU:n merkittävien investointitarpeiden rahoittamisessa ja strategisen autonomian vahvistamisessa. Vaiheittain edennyt pääomamarkkinaunioni on noussut jälleen valokeilaan uusien kehitysehdotusten myötä.
Kvanttitietokoneet ja kvanttilaskenta lupaavat merkittäviä edistysaskelia tietokoneiden kyvykkyyksiin. Miten tämä uusi teknologia vaikuttaa rahoitusmarkkinoihin?
Varsinkin energian hinta heiluttaa vaihtotasetta. Kotimaisen sähköntuotannon lisääntyminen ei yksin riitä kääntämään energiatasetta ylijäämäiseksi. Palvelutaseen syvä alijäämä ei välttämättä korjaannu nopeasti.
Tämä sivusto tallentaa laitteellesi pieniä datatiedostoja, joita kutsutaan evästeiksi. Evästeet on jaoteltu välttämättömiin, tilastollisiin sekä mainontaa kohdentaviin. Välttämättömät evästeet ovat aina päällä, koska ne mahdollistavat sivuston käytön ja tietoturvan.
Valitse ”Hyväksy evästeet” tai klikkaa ”Muokkaa evästeasetuksia”, lue lisätietoja ja räätälöi evästeet mieleiseksesi. Voit palata myöhemmin muokkaamaan tekemisiä valintoja.
Välttämättömät evästeet
Välttämättömät evästeet mahdollistavat sivuston tietoturvan ja perustoiminnot, kuten sivustolla navigoimisen ja hakutoiminnon. Välttämättömät evästeet eivät kerää mitään käyttäjää henkilöivää tietoa.
Tilastolliset evästeet
Tilastolliset evästeet auttavat meitä kehittämään sivustoa tarpeita vastaavaksi. Ne keräävät tietoa esimerkiksi käyttäjien päätelaitteista, sivuvierailuista ja sivustolla vietetystä ajasta. Tilastolliset evästeet eivät kerää mitään käyttäjää henkilöivää tietoa.
