Artikkelihaku

Kryptovarojen omistamisen taustalla on useita syitä, joista yleisin on sijoitustarkoitus. Omistajaprofiilissa korostuvat erityisesti nuoret, miehet sekä osakesijoittajat. Rahoitusvakauden näkökulmasta kryptomarkkinoiden voimakkaiden hintavaihteluiden vaikutukset kotitalouksien varallisuuteen ovat rajalliset.

Yhä useamman pienituloisen tulot eivät enää yltäneet yleisesti kohtuulliseksi miellettyyn elintasoon. Korkojen nousu kasvatti ylivelkaantuneiksi itsensä kokevien määrää myös keski- ja hyvätuloisten joukossa.

Ymmärrys luonnon merkityksestä talouden perustana on viime vuosina syventynyt. Luontokato, ilmastonmuutos ja äärisääilmiöt muodostavat toisiinsa kietoutuvan kokonaisuuden, joka lisää tarjontapuolen häiriöitä ja potentiaalisesti lisää inflaation vaihteluita. Kun luontopääoma ja siten myös luonnon puskurikyky heikkenevät, sääshokeista tulee aiempaa kalliimpia ja pitkäkestoisempia.

Suomen työmarkkinoiden tilanne on viime vuosina ollut huomattavasti heikompi kuin euroalueella kokonaisuutena: työllisyys on vähentynyt ja työttömyys on kasvanut. Mitkä suhdanne- ja rakennetekijät selittävät Suomen ja euroalueen viimeaikaista työmarkkinakehitystä.

Suomen Pankki laatii Suomen talouden ennusteissa keskeisenä työkaluna käytetään dynaamista yleisen tasapainon Aino-mallia (DSGE). Tässä artikkelissa kuvataan Suomen Pankin ennusteprosessia, ennustemallien piirteitä ja niiden tärkeää roolia Suomen talouden analysoinnissa.

Miten varmistetaan, että keskuspankin palvelut säilyvät relevantteina ja palvelevat yhteiskuntaa yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa?

Puolustusmenojen odotetaan kasvavan merkittävästi euroalueella lähivuosina. Tähän mennessä puolustusmenot ovat olleet luonteeltaan kulutusmenoja. Jos nyt tehtävät menolisäykset ovat samankaltaisia, niiden kasvuvaikutukset jäänevät väliaikaisiksi ja yksittäisiä teollisuuden toimialoja tukeviksi.

Korkojen noustua vuonna 2022 vaihtuvia korkoja suosineet yritykset vähensivät lainanottoaan suhteessa muihin yrityksiin. Vaikutus oli erityisen voimakas pienissä yrityksissä.

Palkkainflaatio on yksi merkittävimmistä inflaatioon vaikuttavista tekijöistä, ja voimakkaimmin sen vaikutus kuluttajahintoihin näkyy palvelutoimialalla. Tarkastelimme euroalueen keskeisimpiä palkkaindikaattoreita ja selvitimme, miten hyvin ne ennakoivat palveluinflaatiota euroalueella.

Suomen talous ei kasvanut vuoden 2025 alkupuoliskolla. Taloutta tuki erityisesti tavaraviennin kasvu ja sitä puolestaan heikensi valtiontalouden sopeutustoimien vähentämä julkinen kulutus. Luottamus talouden kehitykseen paranee hiljalleen.

Tekoälyn kehitys on herättänyt paljon keskustelua sen vaikutuksista talouteen ja työhön. Tekoälytyökaluilla on saatu aikaan suuria tuottavuus-parannuksia yksittäisiin työtehtäviin liittyvissä tutkimuksissa. Miten suuri vaikutus tekoälyllä on koko talouden kasvuun ja työmarkkinoihin on epävarmaa. Kasvun kiihtyminen edellyttää talouden sopeutumista teknologisen kehityksen aiheuttamaan rakennemuutokseen.

Ilmastonmuutosnäkökohdat huomioidaan rahapolitiikan osto-ohjelmien yrityslainasalkussa. Eurojärjestelmän pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa yrityslainasalkun hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.

Työvoimaan on viime aikoina virrannut enemmän ihmisiä kuin sieltä on poistunut. Se on näkynyt erityisesti työllisyyden kasvuna, mutta viime vuosina myös samanaikaisesti korkeana työttömyysasteena.

Suomi ja monet muut Euroopan maat aikovat lisätä puolustusmenojaan. Niiden lisääminen kasvattaa julkisia menoja ja piristää samalla talouden kasvua. Myönteinen vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi osuus puolustushankinnoista on euroalueelta.

Palveluviennin reippaasta kasvusta huolimatta Suomen vienti on yhä valtaosin tavaravientiä, jossa perinteiset vientialat, eli metsä- metalli- ja kemian teollisuus, ovat kasvattaneet osuuttaan.

Runsaspäästöistä toimintaa voidaan syrjäyttää investoimalla vähäpäästöisiin teknologioihin. Päästötön energia edellyttää suuria investointeja, joten rahoituksen varmistaminen on tärkeää. EU:ssa toimiva säästö- ja investointiunioni tukee hankkeita, jotka edellyttävät suuria investointeja.

Suomen Pankki toteutti tänä vuonna kyselytutkimuksen rahoitustoimialalle kvanttiteknologian näkymistä. Kvanttiteknologiassa nähdään potentiaalisia hyötyjä ja se voi muuttaa liiketoimintaa pitkällä aikavälillä, mutta käytännön toteutuksia on tehty vasta vähän.

Suomen maariski on pysynyt pienenä, eikä heikentynyt turvallisuustilanne ole näkynyt sijoittajien käyttäytymisessä. Vakaat instituutiot ja pyrkimykset vähentää valtionvelkaa auttavat siinä, että maariski pysyy kurissa.

Kauppasota koettelisi erityisesti vientiyrityksiä. Yritysten lainanhoitokyky on kuitenkin enimmäkseen hyvä. Hankalinta on ollut pienillä yrityksillä ja esimerkiksi rakentamisen alalla.

Suomalaisille pankeille tarvitaan arvaamattomien kriisien varalle vapautettavia pääomavaatimuksia, mikä voitaisiin saavuttaa sallimalla muuttuvan lisäpääomavaatimuksen nykyistä joustavampi käyttö.