Artikkelihaku

Ilmastonmuutos ja sen torjunta vaikuttavat makrotalouteen monin tavoin. Pankkien korkotuotot kasvavat eniten, jos ilmastonmuutoksen torjunnassa ei viivytellä.

Suomen Pankin ennusteen mukaan kotitalouksien ostovoima vahvistuu lähivuosina ja palauttaa talouden kasvuun. Useimmilla mittareilla reaaliansiot ja ostovoima palautuvat sotaa edeltävälle tasolle jo lähivuosien aikana.

Rahapolitiikan normalisoitumisen myötä EKP on käynnistänyt arvioinnin siitä, miten rahapolitiikkaa toteutetaan jatkossa. Ohjataanko rahoituksen hintaa jatkossakin talletuskoron avulla? Entä kuinka paljon eurojärjestelmän taseen annetaan supistua?

Eurojärjestelmä pystyy vaikuttamaan hintavakauteen ohjauskorkojen lisäksi säätelemällä taseensa kokoa ja sisältöä esimerkiksi arvopaperiostoin ja myöntämällä luottoja pankeille. Nyt rahapolitiikkaa kiristetään koronnostojen lisäksi myös muilla keinoilla. Siitä seuraa, että eurojärjestelmän – ja siten myös Suomen Pankin – tase pienenee.

EKP käynnisti viime joulukuussa 2022 arvioinnin siitä, miten se ohjaa korkoja tulevaisuudessa. Arvion lopputulos tulee osaltaan vaikuttamaan myös eurojärjestelmän taseen kokoon ja koostumukseen tulevaisuudessa.

Keskuspankkien työ ilmastoriskien vähentämiseksi jatkuu, vaikka velkakirjaostot ovat rahapolitiikan kiristämisen vuoksi tuntuvasti vähentyneet.

Suomen talouskasvu on pysähdyksissä ja näkymät seuraaville kuukausille ovat yhä heikot muun muassa heikkojen luottamuslukujen seurauksena.

Nyt kohta kaksi vuotta jatkunut nopea inflaatio on tuonut esiin lukemattomia kysymyksiä inflaation luonteesta ja inflaatioon vaikuttavista tekijöistä. On paikallaan tarkastella, mitä historiallinen tilastoaineisto kertoo inflaation dynamiikasta ja kestosta.

Korkomenot vievät nyt entistä suuremman osan sellaisten kotitalouksien tuloista, joilla on velkaa. Säästöt ja hyvä työllisyystilanne ovat auttaneet kotitalouksia pärjäämään kohonneiden arjen kulujen kanssa.

Yritykset eivät näytä pyrkineen siihen, että ne hyötyisivät nopeasta inflaatiosta nostamalla hintojaan ja kasvattamalla omia voittojaan.

Kryptomarkkinoiden vaikutukset kansainväliseen rahoitusjärjestelmään ovat olleet vähäiset, mutta kasvavat kytkökset huolestuttavat. Eurooppa on edelläkävijä alan sääntelyssä MiCA-asetuksen myötä.

Uusiin asuntolainoihin on otettu aiempaa vähemmän korkosuojauksia. Kaikkein velkaisimmat lainanhakijat käyttävät kaikkein vähiten korkosuojauksia.

Kotitalouksien ja sijoittajien kasvanut velkaantuminen taloyhtiöiden kautta on huolestuttanut viranomaisia. Taloyhtiölainan osuus uusien asuntojen rahoituksessa on yhä suuri, mutta uusi sääntely alkaa hillitä taloyhtiölainojen kautta syntyvää velkaantumista.

Asuntojen hintojen lasku vaikuttaa monin tavoin talouteen ja rahoitusjärjestelmään. Hyytyvä asuntokauppa lykkää asuntotuotantoa ja koettelee rakennusalaa. Asuntovarallisuuden arvon lasku pienentää kotitalouksien puskureita ja voi vähentää lainanottoa, kulutusta ja uusia sijoituksia.

Euroalueen rahoitusjärjestelmä on ollut vakaa kevään pankkikuohunnasta huolimatta, mutta riskit ovat kasvaneet. Aiempaa tiukemmalla sääntelyllä ja valvonnalla on vahvistettu eurooppalaisten pankkien kykyä kestää taloudellisia iskuja.

Suomalaiset pankit eivät ole immuuneja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden häiriöille. Jos markkinoiden rauhattomuus lisääntyy, pankkien markkinavarainhankinnan vaikeutuminen voi nostaa pankkiluottojen hintoja ja heikentää niiden saatavuutta myös meillä.

Makrovakauspolitiikan tärkeimpiä työkaluja ovat pankeille asetettavat vaatimukset lisäpääomista. Niiden avulla turvataan pankkien kykyä kestää tappioita ja myöntää luottoja vakavissa talous- ja finanssikriiseissäkin.

Pankeille tulisi voida Suomessa asettaa muuttuva lisäpääomavaatimus jo ennen luottosuhdanteen ylikuumenemista. Sen ansiosta viranomaiset voisivat alentaa kriisitilanteissa tarvittaessa pankkien vakavaraisuusvaatimuksia nykyistä joustavammin.

Päivittäismaksamisen varajärjestely yhteiskunnan poikkeusolosuhteita varten rakennettiin viime vuonna. Viranomaisten ja rahoitustoimialan on jatkettava tehostettua varautumista yhteiskunnan vakaviin häiriötilanteisiin, joissa normaalien pankki- ja rahoituspalveluiden saatavuus on uhattuna.