Artikkelihaku

Julkisesti tuetun asuntotuotantoon liittyvät riskit on syytä tunnistaa. Asuntotuotantoon liittyy rahoitusrakenteita, joiden riskinsietokykyä ei ole koeteltu nykyisen kaltaisessa asuntomarkkinoiden laskusuhdanteessa.

Kiihtynyt inflaatio ja korkojen nousu kiristivät monien taloutta 2020-luvun alussa. Välttämättömät menot kasvoivat tuloja nopeammin, mikä rasitti etenkin velkaantuneita kotitalouksia. Lainoista on kuitenkin selvitty pääosin hyvin, ja riskinkestävyydestä tulee pitää huolta vastaisuudessakin.

Makrovakauspolitiikalla on suojauduttu keskittyneen pankkisektorin sekä kotitalouksien velkaantuneisuuden aiheuttamilta järjestelmäriskeiltä. Pankkien sääntelyssä on yksinkertaistamisen varaa. Makrovakausvälineitä tulisi käyttää EU-maissa nykyistä yhdenmukaisemmin.

Euroalueen viime vuosien energiakriisit osoittavat, että fossiilinen riippuvuus on kustannus- että hintavakausriski. Vihreän siirtymän merkitys on laajasta näkökulmasta muutakin kuin ilmastopolitiikkaa: se on myös keino pienentää öljyn ja kaasun hintasokkien vaikutusta inflaatioon ja talouden toimintakykyyn.

Tekoälyn vaikutukset yritysten liiketoimintamalleihin ovat nousseet alkuvuonna 2026 yhdeksi kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden keskeiseksi epävarmuustekijäksi. Ongelmien tarttuminen koko korkean riskin velkamarkkinaan kasvattaisi riskejä rahoitusvakaudelle.

Euroalueen kotitalouksien säästämisaste on pysytellyt poikkeuksellisen korkeana pandemian jälkeen. Sitä selittävät pitkäaikaiset tekijät, kuten kotitalouksien reaalivarallisuuden lasku, korkeammat korot ja julkisten alijäämien kasvu. Kulutusta hillitsee myös epävarmuus, joka on edelleen kasvanut Lähi-idän sodan ja energiahintojen nousun myötä.

Euroalueen talouskehitystä hidastaa erityisesti kilpailukyvyn heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Talouskasvun tulppana ovat ennen kaikkea vaimea tuottavuuskasvu ja kilpailijoita korkeammat energiahinnat. Geopoliittiset jännitteet jarruttavat kasvua entisestään.

Paikallisilla pankkikonttoreilla on edelleen merkitystä erityisesti pienille yrityksille ja mikroyrityksille, jotka saavat rahoitusta usein lähipankiltaan.

Käteinen on yhä tärkeä osa maksamista Suomessa, mutta rahahuollon kustannuksissa on suuria alue- ja toimialakohtaisia eroja. Selvitys osoittaa, että erityisesti käteisen tilitys ja paikalliset palveluverkoston erot vaikuttavat kauppojen kustannuksiin ja erityisesti pienet yritykset turvautuvat usein joustaviin, arjen tarpeisiin sopiviin ratkaisuihin.

Eurojärjestelmä on käynnistämässä kaksi rahoitusmarkkinainfrastruktuurin kehityshanketta – Pontes ja Appia – tarkoituksena kehittää ratkaisuja tokenisaation ja hajautetun tilikirjateknologian (DLT) hyödyntämisen mahdollistavalle tulevaisuuden rahoitusekosysteemille.

Kryptovarojen omistamisen taustalla on useita syitä, joista yleisin on sijoitustarkoitus. Omistajaprofiilissa korostuvat erityisesti nuoret, miehet sekä osakesijoittajat. Rahoitusvakauden näkökulmasta kryptomarkkinoiden voimakkaiden hintavaihteluiden vaikutukset kotitalouksien varallisuuteen ovat rajalliset.

Yhä useamman pienituloisen tulot eivät enää yltäneet yleisesti kohtuulliseksi miellettyyn elintasoon. Korkojen nousu kasvatti ylivelkaantuneiksi itsensä kokevien määrää myös keski- ja hyvätuloisten joukossa.

Ymmärrys luonnon merkityksestä talouden perustana on viime vuosina syventynyt. Luontokato, ilmastonmuutos ja äärisääilmiöt muodostavat toisiinsa kietoutuvan kokonaisuuden, joka lisää tarjontapuolen häiriöitä ja potentiaalisesti lisää inflaation vaihteluita. Kun luontopääoma ja siten myös luonnon puskurikyky heikkenevät, sääshokeista tulee aiempaa kalliimpia ja pitkäkestoisempia.

Suomen työmarkkinoiden tilanne on viime vuosina ollut huomattavasti heikompi kuin euroalueella kokonaisuutena: työllisyys on vähentynyt ja työttömyys on kasvanut. Mitkä suhdanne- ja rakennetekijät selittävät Suomen ja euroalueen viimeaikaista työmarkkinakehitystä.

Suomen Pankki laatii Suomen talouden ennusteissa keskeisenä työkaluna käytetään dynaamista yleisen tasapainon Aino-mallia (DSGE). Tässä artikkelissa kuvataan Suomen Pankin ennusteprosessia, ennustemallien piirteitä ja niiden tärkeää roolia Suomen talouden analysoinnissa.

Miten varmistetaan, että keskuspankin palvelut säilyvät relevantteina ja palvelevat yhteiskuntaa yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa?

Puolustusmenojen odotetaan kasvavan merkittävästi euroalueella lähivuosina. Tähän mennessä puolustusmenot ovat olleet luonteeltaan kulutusmenoja. Jos nyt tehtävät menolisäykset ovat samankaltaisia, niiden kasvuvaikutukset jäänevät väliaikaisiksi ja yksittäisiä teollisuuden toimialoja tukeviksi.

Korkojen noustua vuonna 2022 vaihtuvia korkoja suosineet yritykset vähensivät lainanottoaan suhteessa muihin yrityksiin. Vaikutus oli erityisen voimakas pienissä yrityksissä.

Palkkainflaatio on yksi merkittävimmistä inflaatioon vaikuttavista tekijöistä, ja voimakkaimmin sen vaikutus kuluttajahintoihin näkyy palvelutoimialalla. Tarkastelimme euroalueen keskeisimpiä palkkaindikaattoreita ja selvitimme, miten hyvin ne ennakoivat palveluinflaatiota euroalueella.

Suomen talous ei kasvanut vuoden 2025 alkupuoliskolla. Taloutta tuki erityisesti tavaraviennin kasvu ja sitä puolestaan heikensi valtiontalouden sopeutustoimien vähentämä julkinen kulutus. Luottamus talouden kehitykseen paranee hiljalleen.