Artikkelihaku

Työvoimaan on viime aikoina virrannut enemmän ihmisiä kuin sieltä on poistunut. Se on näkynyt erityisesti työllisyyden kasvuna, mutta viime vuosina myös samanaikaisesti korkeana työttömyysasteena.

Suomi ja monet muut Euroopan maat aikovat lisätä puolustusmenojaan. Niiden lisääminen kasvattaa julkisia menoja ja piristää samalla talouden kasvua. Myönteinen vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi osuus puolustushankinnoista on euroalueelta.

Palveluviennin reippaasta kasvusta huolimatta Suomen vienti on yhä valtaosin tavaravientiä, jossa perinteiset vientialat, eli metsä- metalli- ja kemian teollisuus, ovat kasvattaneet osuuttaan.

Runsaspäästöistä toimintaa voidaan syrjäyttää investoimalla vähäpäästöisiin teknologioihin. Päästötön energia edellyttää suuria investointeja, joten rahoituksen varmistaminen on tärkeää. EU:ssa toimiva säästö- ja investointiunioni tukee hankkeita, jotka edellyttävät suuria investointeja.

Suomen Pankki toteutti tänä vuonna kyselytutkimuksen rahoitustoimialalle kvanttiteknologian näkymistä. Kvanttiteknologiassa nähdään potentiaalisia hyötyjä ja se voi muuttaa liiketoimintaa pitkällä aikavälillä, mutta käytännön toteutuksia on tehty vasta vähän.

Suomen maariski on pysynyt pienenä, eikä heikentynyt turvallisuustilanne ole näkynyt sijoittajien käyttäytymisessä. Vakaat instituutiot ja pyrkimykset vähentää valtionvelkaa auttavat siinä, että maariski pysyy kurissa.

Kauppasota koettelisi erityisesti vientiyrityksiä. Yritysten lainanhoitokyky on kuitenkin enimmäkseen hyvä. Hankalinta on ollut pienillä yrityksillä ja esimerkiksi rakentamisen alalla.

Suomalaisille pankeille tarvitaan arvaamattomien kriisien varalle vapautettavia pääomavaatimuksia, mikä voitaisiin saavuttaa sallimalla muuttuvan lisäpääomavaatimuksen nykyistä joustavampi käyttö.

Suomalaiset asuntovelalliset suoriutuivat lainanhoitomenoistaan korkojen äkillisen nousun aikana. Lainanottajien on varauduttava erilaisiin talouden riskeihin myös vastaisuudessa.

Yhdysvaltojen aggressiivinen kauppa- ja ulkopolitiikka on lisännyt epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla ja heikentänyt maailmantalouden kasvunäkymiä. Uhka Yhdysvaltojen talouden heikkenemisestä, dollarin kansainvälisen roolin rapautumisesta ja kansainvälisen sääntelyn pirstaloitumisesta kasvattavat rahoitusvakauden riskejä. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakaus voidaan varmistaa vain yhteistyöllä.

Eurooppa tarvitsee oman vähittäismaksutavan ja lisää kilpailua. Euroopassa kansallisia maksamisen ratkaisuja on syntynyt, mutta Suomessa maksaminen perustuu yhä lähes täysin kansainvälisiin korttimaksuihin.

Suomella on pitkään jatkunut perinne eri sektoreiden varautumisessa. Kokonaisvaltainen varautuminen tukee finanssialan ja koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Varautumisessa Suomi tarvitsee Eurooppaa ja Eurooppa Suomea.

Suomalaisiin kohdistuvat maksuhuijaukset ovat lisääntyneet. Ilmiö on kansainvälinen, ja Suomea aikaisemmin suojanneet syrjäinen sijainti ja harvinainen kieli eivät enää auta.

Toukokuussa 2024 Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoilla siirryttiin T+1-selvitysaikatauluun. Raha ja kaupan kohde vaihtavat omistajaa kaupantekoa seuraavana päivänä. Euroopassa vastaavaan aikatauluun siirrytään lokakuussa 2027.

Ilmastonmuutos vaikuttaa pankkien toimintaan erilaisten riskien kautta. Fyysiset riskit, kuten tulvat ja myrskyt, voivat tuhota fyysistä pääomaa ja vaikeuttaa velallisten kykyä hoitaa velkaa. Siirtymäriskit puolestaan liittyvät siirtymiseen kohti hiilineutraalia taloutta ja muuttuvat ilmastopolitiikan, kuluttaja- ja sijoittajasentimentin sekä teknologisen kehityksen mukaan.

Euroopan pääomamarkkinat ovat pienet ja pirstaleiset, ja niiden on ollut vaikeuksia vastata Yhdysvaltojen vetovoimaan. Toimivat pääomamarkkinat tarvitsevat sijoituksia Euroopasta ja Euroopan ulkopuolelta. Pääomamarkkinoiden kasvu vaatii tukea myös pankkisektorilta. Komissio ehdottaa uutta strategiaa pääomamarkkinoiden kasvun vauhdittamiseksi.

Investoinnit ovat kasvaneet euroalueella finanssikriisin jälkeen hitaammin kuin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Säästöjä euroalueella on, mutta riittävän houkuttelevat investointikohteet puuttuvat.

Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit heikentäisivät kasvua kaikkialla eikä taloudellisia hyötyjiä näytä olevan. Kaupan esteiden vaikutukset inflaatioon jäävät puolestaan vaatimattomiksi.

Suomen talous alkoi vähitellen kasvaa vuoden 2024 kuluessa, mutta vuositasolla BKT on silti jäämässä pienemmäksi kuin vuonna 2023. Tammikuun talouskatsaus esittelee suhdannetilannetta tiiviin kuviopaketin muodossa.

Tekoälyn nopea kehitys ja generatiivisen tekoälyn läpimurto tuovat muutoksia talouteen. Työmarkkinoilla tekoäly tulee korvaamaan tai tukemaan ihmistyötä monissa tehtävissä ja ammateissa.