Artikkelihaku

Puolustusmenojen odotetaan kasvavan merkittävästi euroalueella lähivuosina. Tähän mennessä puolustusmenot ovat olleet luonteeltaan kulutusmenoja. Jos nyt tehtävät menolisäykset ovat samankaltaisia, niiden kasvuvaikutukset jäänevät väliaikaisiksi ja yksittäisiä teollisuuden toimialoja tukeviksi.

Korkojen noustua vuonna 2022 vaihtuvia korkoja suosineet yritykset vähensivät lainanottoaan suhteessa muihin yrityksiin. Vaikutus oli erityisen voimakas pienissä yrityksissä.

Palkkainflaatio on yksi merkittävimmistä inflaatioon vaikuttavista tekijöistä, ja voimakkaimmin sen vaikutus kuluttajahintoihin näkyy palvelutoimialalla. Tarkastelimme euroalueen keskeisimpiä palkkaindikaattoreita ja selvitimme, miten hyvin ne ennakoivat palveluinflaatiota euroalueella.

Suomen talous ei kasvanut vuoden 2025 alkupuoliskolla. Taloutta tuki erityisesti tavaraviennin kasvu ja sitä puolestaan heikensi valtiontalouden sopeutustoimien vähentämä julkinen kulutus. Luottamus talouden kehitykseen paranee hiljalleen.

Tekoälyn kehitys on herättänyt paljon keskustelua sen vaikutuksista talouteen ja työhön. Tekoälytyökaluilla on saatu aikaan suuria tuottavuus-parannuksia yksittäisiin työtehtäviin liittyvissä tutkimuksissa. Miten suuri vaikutus tekoälyllä on koko talouden kasvuun ja työmarkkinoihin on epävarmaa. Kasvun kiihtyminen edellyttää talouden sopeutumista teknologisen kehityksen aiheuttamaan rakennemuutokseen.

Ilmastonmuutosnäkökohdat huomioidaan rahapolitiikan osto-ohjelmien yrityslainasalkussa. Eurojärjestelmän pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa yrityslainasalkun hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.

Työvoimaan on viime aikoina virrannut enemmän ihmisiä kuin sieltä on poistunut. Se on näkynyt erityisesti työllisyyden kasvuna, mutta viime vuosina myös samanaikaisesti korkeana työttömyysasteena.

Suomi ja monet muut Euroopan maat aikovat lisätä puolustusmenojaan. Niiden lisääminen kasvattaa julkisia menoja ja piristää samalla talouden kasvua. Myönteinen vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi osuus puolustushankinnoista on euroalueelta.

Palveluviennin reippaasta kasvusta huolimatta Suomen vienti on yhä valtaosin tavaravientiä, jossa perinteiset vientialat, eli metsä- metalli- ja kemian teollisuus, ovat kasvattaneet osuuttaan.

Runsaspäästöistä toimintaa voidaan syrjäyttää investoimalla vähäpäästöisiin teknologioihin. Päästötön energia edellyttää suuria investointeja, joten rahoituksen varmistaminen on tärkeää. EU:ssa toimiva säästö- ja investointiunioni tukee hankkeita, jotka edellyttävät suuria investointeja.

Suomen Pankki toteutti tänä vuonna kyselytutkimuksen rahoitustoimialalle kvanttiteknologian näkymistä. Kvanttiteknologiassa nähdään potentiaalisia hyötyjä ja se voi muuttaa liiketoimintaa pitkällä aikavälillä, mutta käytännön toteutuksia on tehty vasta vähän.

Suomen maariski on pysynyt pienenä, eikä heikentynyt turvallisuustilanne ole näkynyt sijoittajien käyttäytymisessä. Vakaat instituutiot ja pyrkimykset vähentää valtionvelkaa auttavat siinä, että maariski pysyy kurissa.

Kauppasota koettelisi erityisesti vientiyrityksiä. Yritysten lainanhoitokyky on kuitenkin enimmäkseen hyvä. Hankalinta on ollut pienillä yrityksillä ja esimerkiksi rakentamisen alalla.

Suomalaisille pankeille tarvitaan arvaamattomien kriisien varalle vapautettavia pääomavaatimuksia, mikä voitaisiin saavuttaa sallimalla muuttuvan lisäpääomavaatimuksen nykyistä joustavampi käyttö.

Suomalaiset asuntovelalliset suoriutuivat lainanhoitomenoistaan korkojen äkillisen nousun aikana. Lainanottajien on varauduttava erilaisiin talouden riskeihin myös vastaisuudessa.

Yhdysvaltojen aggressiivinen kauppa- ja ulkopolitiikka on lisännyt epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla ja heikentänyt maailmantalouden kasvunäkymiä. Uhka Yhdysvaltojen talouden heikkenemisestä, dollarin kansainvälisen roolin rapautumisesta ja kansainvälisen sääntelyn pirstaloitumisesta kasvattavat rahoitusvakauden riskejä. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakaus voidaan varmistaa vain yhteistyöllä.

Eurooppa tarvitsee oman vähittäismaksutavan ja lisää kilpailua. Euroopassa kansallisia maksamisen ratkaisuja on syntynyt, mutta Suomessa maksaminen perustuu yhä lähes täysin kansainvälisiin korttimaksuihin.

Suomella on pitkään jatkunut perinne eri sektoreiden varautumisessa. Kokonaisvaltainen varautuminen tukee finanssialan ja koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Varautumisessa Suomi tarvitsee Eurooppaa ja Eurooppa Suomea.

Suomalaisiin kohdistuvat maksuhuijaukset ovat lisääntyneet. Ilmiö on kansainvälinen, ja Suomea aikaisemmin suojanneet syrjäinen sijainti ja harvinainen kieli eivät enää auta.

Toukokuussa 2024 Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoilla siirryttiin T+1-selvitysaikatauluun. Raha ja kaupan kohde vaihtavat omistajaa kaupantekoa seuraavana päivänä. Euroopassa vastaavaan aikatauluun siirrytään lokakuussa 2027.