Artikkelihaku

Kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut viime vuosina, ja valtaosa kotitalouslainoista Suomessa on vaihtuvakorkoisia. Kotitalouskohtaiset tiedot paljastavat, kuinka herkästi kotitaloudet joutuisivat taloudelliseen ahdinkoon korkojen nousun, sähkön kallistumisen tai työttömyyden pahenemisen seurauksena.

Energian voimakas kallistuminen hidastaa talouskasvua merkittävästi, jos hintojen nousu jää pysyväksi. Energian hintojen vaihtelu on kuitenkin ollut voimakasta, ja tuleva kehitys vaikeasti ennakoitavaa.

Energian hintojen nousu on kiihdyttänyt kuluttajahintainflaatiota. Myös energiavälituotteiden vaikutus viimeaikaiseen kuluttajahintojen nousuun osoittautuu merkittäväksi.

Maksujärjestelmien säännöllinen uudistaminen on tarpeen, sillä maksaminen on muuttunut rajusti viime vuosien aikana.

Yleensä tilastoja ylläpidetään siksi, että todellisesta taloudellisesta käyttäytymisestä saataisiin luotettava mielikuva. Käteistilastojen tulkinta rahoitustilinpidon osalta ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista.

Suomen talouden näkymät lähikuukausille ovat vaisut. Tammikuun talouskatsaus esittelee suhdannetilannetta tiiviin kuviopaketin muodossa.

Rakennussektorilla on merkittävä rooli energiankulutuksessa ja energian käytöstä aiheutuvissa kasvihuonekaasupäästöissä. Tätä pyritään korjaamaan muun muassa rakennusten energiatehokkuutta parantamalla, mikä Suomessa kohdistuisi ennen kaikkea olemassa olevan rakennuskannan parannuksiin.

Viime vuodet suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa on ykkösaiheena ollut työvoiman riittävyys. Useat työnantajille tehdyt kyselyt kielivät, että työvoiman saanti on yksi pahimmista pullonkauloista toiminnan jatkamisessa ja laajentamisessa.

SPACE-tutkimus kartoittaa miten kuluttajat euroalueen eri maissa käyttävät käteistä ja muita maksuvälineitä. Käteisen käyttö maksupisteissä laski Suomessa koko euroalueen alhaisimmaksi vuosien 2019 ja 2022 välillä.

Julkisen talouden tulot ja menot ovat kroonisesti epätasapainossa. Väestön ikääntyminen lisää hoito- ja hoivakuluja ja samalla velan korkomenot kasvavat. Julkisen talouden korjausliike vaatii merkittäviä menoleikkauksia ja veronkorotuksia tulevina vaalikausina. Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta on n 4 % suhteessa BKT:hen.

Asuntosijoittamisen riskejä kasvattavat vaihtuvakorkoisten lainojen suuri määrä ja korkosuojausten vähäisyys etenkin taloyhtiöiden lainoissa.

Kansainvälisiä tuotantoketjuja järjestellään nyt uudella tavalla energiaomavaraisuus ja toimitusvarmuus huomioiden. Suomen taloudellinen menestys riippuu siitä, kuinka suomalaiset yritykset onnistuvat uudelleen sijoittumaan globaaleilla markkinoilla.

Asuntohinnat ovat kääntyneet laskuun Pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa. Asuntokauppojen määrä pienenee muun muassa nousevien korkojen takia. Kiinteistösijoitusyhtiöiden korkeat velkatasot tekevät niistä erityisen alttiita korkojen nousulle.

Keskuspankin rahapolitiikka ei toimi tyhjiössä, vaan keskuspankit joutuvat ottamaan huomioon myös hallitusten finanssipolitiikan luonteen, jossa päätöksiä tehdään usein lyhyemmällä aikajänteellä.

Saatavilla olevat talousluvut enteilevät talouden käännettä heikompaan. Marraskuun talouskatsaus esittelee suhdannetilannetta tiiviin kuviopaketin muodossa.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato on rahoitusvakaudelle yhtä suuri ongelma kuin ilmastonmuutos.

Suomessa uudistettiin vuonna 2022 makrovakauspolitiikkaa ohjaavia riskimittareita, jotka varoittavat pankkikriisin todennäköisyyden kasvusta.

Luotonanto-olosuhteita kuvaavat luottopolitiikka ja lainaehdot vaikuttavat pankkien luotonantoon ja voivat heijastaa talouden yleistä tilaa.

Sujuva maksaminen minne tahansa maapallolla edistää maailmanlaajuista kaupankäyntiä ja luo osaltaan tasapuolisemmat lähtökohdat toimijoille. Maksamisen teknologia on kehittynyt yhä tehokkaammaksi, ja se on parhaimmillaan reaaliaikaista ja kustannustehokasta.

Inflaation nopea kiihtyminen on saanut keskuspankit normalisoimaan rahapolitiikkaansa. Tällä tarkoitetaan sitä, että keskuspankki kiristää rahoitusoloja nostamalla ohjauskorkojaan.