Artikkelihaku

Ilmastonmuutos vaikuttaa pankkien toimintaan erilaisten riskien kautta. Fyysiset riskit, kuten tulvat ja myrskyt, voivat tuhota fyysistä pääomaa ja vaikeuttaa velallisten kykyä hoitaa velkaa. Siirtymäriskit puolestaan liittyvät siirtymiseen kohti hiilineutraalia taloutta ja muuttuvat ilmastopolitiikan, kuluttaja- ja sijoittajasentimentin sekä teknologisen kehityksen mukaan.

Euroopan pääomamarkkinat ovat pienet ja pirstaleiset, ja niiden on ollut vaikeuksia vastata Yhdysvaltojen vetovoimaan. Toimivat pääomamarkkinat tarvitsevat sijoituksia Euroopasta ja Euroopan ulkopuolelta. Pääomamarkkinoiden kasvu vaatii tukea myös pankkisektorilta. Komissio ehdottaa uutta strategiaa pääomamarkkinoiden kasvun vauhdittamiseksi.

Investoinnit ovat kasvaneet euroalueella finanssikriisin jälkeen hitaammin kuin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Säästöjä euroalueella on, mutta riittävän houkuttelevat investointikohteet puuttuvat.

Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit heikentäisivät kasvua kaikkialla eikä taloudellisia hyötyjiä näytä olevan. Kaupan esteiden vaikutukset inflaatioon jäävät puolestaan vaatimattomiksi.

Suomen talous alkoi vähitellen kasvaa vuoden 2024 kuluessa, mutta vuositasolla BKT on silti jäämässä pienemmäksi kuin vuonna 2023. Tammikuun talouskatsaus esittelee suhdannetilannetta tiiviin kuviopaketin muodossa.

Tekoälyn nopea kehitys ja generatiivisen tekoälyn läpimurto tuovat muutoksia talouteen. Työmarkkinoilla tekoäly tulee korvaamaan tai tukemaan ihmistyötä monissa tehtävissä ja ammateissa.

Palveluviennin merkitys Suomelle on kasvanut nopeasti. Noin kolmannes viennin arvosta vuonna 2023 oli palveluvientiä. Suomen palveluvienti on keskittynyt melko harvalukuiseen joukkoon maita, tärkeimmäksi kohdemaaksi on noussut Yhdysvallat.

EKP julkaisi heinäkuussa 2024 tiedotteen eurojärjestelmän yhteisestä linjauksesta koskien maksulaitosten pääsyä keskuspankin ylläpitämiin maksujärjestelmiin. Tämän artikkelin tarkoitus on avata linjausten taustoja sekä pohtia millaisia vaikutuksia muutoksella voisi olla maksupalveluiden tarjontaan.

TIPSin alkuaikojen tie ei ehkä ollut niin ruusuinen kuin järjestelmää rakennettaessa kuviteltiin. Kasvu käynnistyi, kun isot eurooppalaiset pankit ja selvitystalot alkoivat käyttää TIPSiä maksujensa selvitykseen.

Kotimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden jo toista vuotta jatkuneessa laskusuhdanteessa kiinteistökaupat ovat pysytelleet vähäisinä, kiinteistöjen markkina- ja vakuusarvot laskeneet ja pankkien luottoriskit jatkaneet kasvuaan. Kiinteistösektorin haasteet eivät ole kuitenkaan horjuttaneet kotimaisen rahoitusjärjestelmän vakautta.

Viime vuosien hidasta tuottavuuskehitystä yrityssektorilla selittävät pitkälti sekä teollisuuden että palveluiden heikko tuottavuuskasvu, vaikka palvelut ovat ajoittain vaikuttaneet positiivisesti yrityssektorin tuottavuuskasvuun.

Geopolitiikka on tullut mukaan rahapoliittisten päätöksentekijöiden puheisiin tekijänä, joka voi aiheuttaa voimakasta vaihtelua inflaatioon. Tuloksemme osoittavat, että geopoliittisen epävarmuuden kasvu supistaa euroalueen tuotantoa, mutta vaikutus inflaatioon vaihtelee tapauskohtaisesti.

Euroalueen työllisyys on kasvanut vahvasti vuodesta 2020. Työn tarjonta on lisääntynyt, ja samaan aikaan työttömyys on alentunut sekä suhdanteen ansiosta että rakenteellisesti. Lähitulevaisuudessa euroalueen työn tarjontaa vähentää väestön ikääntyminen.

Kiinteäkorkoisten yrityslainojen osuus eroaa toimialojen välillä, mutta ero on vielä merkittävämpi eri euroalueen maiden välillä. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa valtaosa yrityslainoista on sidottu kiinteään korkoon, kun taas Suomessa vastaava osuus on hyvin pieni.

Saksassa teollisuustuotanto on kehittynyt viime vuosina hyvin heikosti. Syyt ovat osin rakenteellisia, osin suhdanneluonteisia. Tuotantoa ovat rajoittaneet esimerkiksi tuotantoketjuihin, energiaan, työvoimaan ja kysyntään liittyvät tekijät. Vihreä siirtymä, digitalisaatio, geopolitiikka ja demografinen kehitys ovat taustalla vaikuttavia suurempia ilmiöitä.

Ilmastonmuutos ja luontokato tuovat mukanaan uhkia rahoitusvakaudelle. Suomen rahoitussektorilla vaikuttaa olevan monia muita euroalueen maita vähemmän altistumia paljon kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaville yrityksille, mutta hiilineutraaliin siirtymään liittyviä riskejä voidaan tuskin täysin välttää Suomessakaan.

Generatiivisen tekoälyn on povattu tuovan suuria hyötyjä yhteiskuntaan, työelämään ja tuottavuuteen. Tekoälyä voidaan hyödyntää muun muassa operatiivisten tehokkuushyötyjen saavuttamiseen, riskienhallinnan kyvykkyyksien parantamiseen ja tuotevalikoiman monipuolistamiseen.

Suomen talous on kehittynyt vaisusti tänä vuonna, mutta suhdanteen pohja lienee käsillä. Elokuun talouskatsaus esittelee suhdannetilannetta tiiviin kuviopaketin muodossa.

Viime vuosien kriisit ja poikkeuksellisen nopea inflaatio tekivät loven sekä palkansaajien reaaliansioihin että kotitalouksien ostovoimaan. Inflaatio on kuitenkin ollut Suomessa hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin, mikä on tukenut suomalaisten reaalipalkkojen kehitystä suhteessa muuhun euroalueeseen.

Suomen viennin kasvu on jäänyt jälkeen maailmankaupan kasvusta. Viennin epäsuotuisan rakenteen lisäksi syynä on muun muassa vientiyritysten heikompi kyky erottua kilpailijoistaan.