Artikkelihaku

Jo vuosikymmenten aikana tapahtunut ja viime vuosina entisestään kiihtynyt uusien maksuvälineiden kehitys on vähentänyt käteisen käyttöä maksuvälineenä. Tämä trendi sai lisäpuhtia koronapandemian aikana.

EKP:n rahapolitiikan kiristystoimet välittyivät merkittävissä määrin markkinakorkoihin vuoden 2023 kevääseen mennessä.

Maksamista koskevissa tuoreissa Euro ja talous -artikkeleissa keskustellaan digieuron kehittämisestä, käteisen jakelun haasteista, uuden pikamaksuratkaisun syntymisestä Suomeen ja nykypäivän kyberuhkien torjunnan tilasta.

Toteutuessaan digieuro olisi käytettävissä vähittäismaksamisessa käteisrahan rinnalla, mikä turvaisi yhteisvaluutan aseman maksamisen julkishyödykkeenä digitalisoituvassa taloudessa.

Maksamisen kenttä sähköistyy, ja uusia maksutapoja kehitetään jatkuvasti. Vähenevä käteisen käyttö luo omat haasteensa käteisverkon tehokkaalle ja toimivalle ylläpitämiselle.

Tilipohjaisen pikamaksamisen kehittäminen Suomessa eurooppalaisittain yhteensopivin tavoin lisää sekä vähittäismaksamisen kilpailua että toimintavarmuutta ja tarjoaa uuden, kaikille yhtäläisin ehdoin ja periaattein toimivan maksutavan.

Finanssisektorin kyberuhkien häiriönsietokykyä edistetään monella tasolla: infrastruktuurien, yksittäisten toimijoiden ja tiedonvaihdon valmiuksia parannetaan sekä kansainvälisesti että kansallisesti.

Keskuspankin rahapolitiikan ja eri maiden hallitusten finanssipolitiikan olisi hyvä vaikuttaa taloudessa samaan suuntaan.

Inflaatio-odotuksilla on tärkeä merkitys hintakehitykselle. Odotukset tulevasta inflaatiovauhdista vaikuttavat sekä yritysten hinnoitteluun että palkansaajien palkkavaatimuksiin.

Euroopan keskuspankki hillitsee inflaatiota koronnostojen lisäksi supistamalla tasettaan. Käytännössä erääntyviä arvopapereita ei enää sijoiteta kaikilta osin uudelleen.

Ilmastonmuutos ja sen torjunta vaikuttavat makrotalouteen monin tavoin. Pankkien korkotuotot kasvavat eniten, jos ilmastonmuutoksen torjunnassa ei viivytellä.

Suomen Pankin ennusteen mukaan kotitalouksien ostovoima vahvistuu lähivuosina ja palauttaa talouden kasvuun. Useimmilla mittareilla reaaliansiot ja ostovoima palautuvat sotaa edeltävälle tasolle jo lähivuosien aikana.

Rahapolitiikan normalisoitumisen myötä EKP on käynnistänyt arvioinnin siitä, miten rahapolitiikkaa toteutetaan jatkossa. Ohjataanko rahoituksen hintaa jatkossakin talletuskoron avulla? Entä kuinka paljon eurojärjestelmän taseen annetaan supistua?

Eurojärjestelmä pystyy vaikuttamaan hintavakauteen ohjauskorkojen lisäksi säätelemällä taseensa kokoa ja sisältöä esimerkiksi arvopaperiostoin ja myöntämällä luottoja pankeille. Nyt rahapolitiikkaa kiristetään koronnostojen lisäksi myös muilla keinoilla. Siitä seuraa, että eurojärjestelmän – ja siten myös Suomen Pankin – tase pienenee.

EKP käynnisti viime joulukuussa 2022 arvioinnin siitä, miten se ohjaa korkoja tulevaisuudessa. Arvion lopputulos tulee osaltaan vaikuttamaan myös eurojärjestelmän taseen kokoon ja koostumukseen tulevaisuudessa.

Keskuspankkien työ ilmastoriskien vähentämiseksi jatkuu, vaikka velkakirjaostot ovat rahapolitiikan kiristämisen vuoksi tuntuvasti vähentyneet.

Suomen talouskasvu on pysähdyksissä ja näkymät seuraaville kuukausille ovat yhä heikot muun muassa heikkojen luottamuslukujen seurauksena.

Nyt kohta kaksi vuotta jatkunut nopea inflaatio on tuonut esiin lukemattomia kysymyksiä inflaation luonteesta ja inflaatioon vaikuttavista tekijöistä. On paikallaan tarkastella, mitä historiallinen tilastoaineisto kertoo inflaation dynamiikasta ja kestosta.

Korkomenot vievät nyt entistä suuremman osan sellaisten kotitalouksien tuloista, joilla on velkaa. Säästöt ja hyvä työllisyystilanne ovat auttaneet kotitalouksia pärjäämään kohonneiden arjen kulujen kanssa.