Artikkelihaku

EU:n tulisi kehittää strategiaa, jonka avulla mahdollistettaisiin aidosti yhteisten turvallisten sijoituskohteiden tarjonnan lisääminen ja parannettaisiin jäsenvaltioiden kestävyyttä.

Viime viikkoina maailman huomio kiinnittynyt Yhdysvaltain ilmoituksiin tulleista eri maille, joidenkin tullien lykkäämisestä ja mahdollisista kauppaneuvotteluista. Epävarmuus koskien maailmankauppaa ja sen sääntöjä on noussut ennennäkemättömän korkealle.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF perustettiin 80 vuotta sitten, mutta kevätkokouksissa Washingtonissa ei onnittelulauluja kuultu. Vapaakauppa, tuo hyvin palvellut järjestelmä, on kriisissä. IMF sanoi suoraan: tullit nostavat hintoja, hämmentävät logistiikkaketjuja ja tekevät maailmankaupasta nykivää. Viime viikkojen käymistila markkinoilla muistuttaa myös siitä, miten tärkeää on keskuspankkien itsenäisyys.

Maailmantalouden näkymät ovat synkentyneet nopeasti ja epävarmuus on lisääntynyt, arvioi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF 22.4. julkaistussa ennusteessaan. Taustalla on räjähdysmäisesti lisääntynyt epävarmuus, kun Yhdysvaltain uusi hallinto horjuttaa protektionistisella kauppapolitiikallaan maailmantalouden perusrakenteita.

Presidentti Trumpin hallinto on tulli-iskun jälkeen siirtänyt huomiotaan ilmastotoimista peruutteluun. Kuinka pysyvä nousu Yhdysvaltain päästöihin saadaan, vai vähentääkö uusi hallinto lähinnä yritysten halua esittää vihreyttä?

Suomen Pankin taseen rakennetta ja taloudellista tulosta määrittävät keskeisesti hintavakauden ylläpitämiseksi tehdyt rahapoliittiset toimet sekä valuuttavarannon hallinnointi.

Ukrainan neljäs vuosi Venäjän täysmittaisen hyökkäyksen alla on alkamassa. Venäjä ei ole kyennyt alistamaan Ukrainaa näiden vuosien aikana paljon suuremmasta sotavoimasta huolimatta.

Itämeri ja etenkin Suomenlahti on vilkkaasti liikennöity merialue. Se on elintärkeä kauppareitti kaikille rantavaltioilleen, mutta erityisesti Suomelle ja Venäjälle. Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuranneiden pakotteiden takia Itämerelle on ilmestynyt aiempaa enemmän aluksia, joiden kunnosta tai omistajista on vain niukalti tietoa.

Keskuspankkien aktiivisuus talousosaamisen edistämisessä on lisääntynyt ja laajentunut nopeasti viime vuosien aikana. Mitä parempaa kansalaisten talousosaaminen on, sitä vakaammat ovat rahoitusmarkkinat ja kansantalouden iskunkestävyys .

Suomen viennin palveluvaltaistuminen on osa maailmanlaajuista kehitystä. Sekä yksityisestä kulutuksesta että yritysten investoinneista yhä suurempi osa koostuu erilaisista aineettomista palveluista.

Suomen Pankki myöntää pankeille luottoa vain riittäviä vakuuksia vastaan. Riittävyyden arviointi edellyttää tietoa vakuuksiin liittyvästä luottoriskistä. Eurojärjestelmän kansallisilla keskuspankeilla, kuten Suomen Pankilla, on nyt tätä tietoa laajemmin käytettävissä, kun se alkoi käyttää eurooppalaisen luottoluokituslaitoksen Scope Ratingsin luottoluokituksia 16.12.2024 .

Pitkän ajan talouskasvu on inhimillisen ja fyysisen pääoman varassa. Koulutus kerryttää inhimillistä pääomaa eli osaamista samalla tavoin kuin investoinnit koneisiin tai laitteisiin kerryttävät fyysistä pääomaa.

Maksamisen viimeaikaisten häiriöiden yhteydessä olemme muistutelleet ihmisiä siitä, että kannattaa varmistaa useampi kuin yksi tapa hoitaa maksut ja sähköinen tunnistautuminen. Tämän tärkeys tulee esille, kun se itselle tutuin maksu- tai tunnistautumisen tapa on jostain syystä pois käytöstä.

Putinin perusteeton hyökkäys Ukrainaan on jatkunut kohta kolme vuotta. Tuskin kukaan uskoi näin käyvän. Ei uskottu myöskään sodan alkamiseen. Sodan välittömät talousvaikutukset ovat olleet merkittäviä. Energian ja raaka-aineiden hinnat nousivat sodan alkaessa rajusti, mikä on hidastanut kasvua ja kiihdyttänyt inflaatiota suuressa osassa maailmaa.

Suomen ensimmäinen talousosaamisen strategia pyrkii nostamaan suomalaisten talousosaamisen maailman kärkeen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta realistinen. Globaali talous ja digitalisaation kehittyminen edellyttävät kansalaisilta vahvaa talousosaamista. Ymmärrys talouden perusasioista on tänä päivänä yksi keskeisistä kansalaistaidoista. Keskuspankin näkökulmasta korostuu erityisesti ymmärrys säästämisestä, velan hallinnasta ja sijoittamisesta.

”Mittaa se, mikä on mitattavissa - ja tee mitattavaksi se, mikä vaikuttaa mittaamattomalta.” Näin väitetään renessanssiajan yhden kuuluisimmista tietelijöistä Galileo Galilein sanoneen. Neljäsataa vuotta myöhemmin Galilei olisi varmasti tyytyväinen huomatessaan, että yksi modernin Euroopan kriittisimmistä mittareista on sellainen, joka kertoo vuoden jokaisena arkipäivänä, mitä korkoa pankit maksavat vakuudettomilla rahan tukkumarkkinoilla.

Geopoliittiset jännitteet ovat olleet Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen korkeimmillaan yli kahteen vuosikymmeneen. Suurvaltojen kireät suhteet, Venäjän jatkuva aggressio ja pelko Lähi-Idän tilanteen kärjistymisestä voivat kaikki johtaa kehityskulkuihin, joilla on merkittäviä vaikutuksia rahoitusvakauteen.

Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump on kampanjassaan luvannut asettaa tullit kaikelle USA:n tuonnille vahvistaakseen USA:n vaihtotasetta ja lisätäkseen kotimaista tuotantoa. Alun perin ehdotus oli 10 prosentin tullista, mutta myöhemmin Trump on puhunut jopa 20 prosentin yleisestä tullitasosta. Sen lisäksi Kiinalle tullit olisivat vähintään 60 %. Mutta kuka tullit lopulta maksaa ja miten?

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli muitten Bretton Woods -järjestelmään kuuluneitten maitten kera sitoutunut kiinteän kurssin tavoitteeseen. Tästä tavoitteesta jouduttiin sekä Suomessa että muissa maissa luopumaan useita kertoja talouden rakenteellisten ongelmien takia. 1960-luvun puolivälissä Suomen suhdanteet heikkenivät eikä vienti enää kasvanut. Tarvittiin uusi devalvaatio palauttamaan kilpailukyky, edistämään Suomen integroitumista länteen ja turvaamaan uusien teollisuusalojen toiminta.

BRICS-yhteenliittymä piti viime viikolla Venäjän Kazanissa vuotuisen huippukokouksensa. Ryhmän historia ulottuu vuoteen 2009, jolloin Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan (Brazil, Russia, India and China) johtajat pitivät ensimmäisen huippukokouksensa BRIC-tunnuksen alla. Vuonna 2011 ryhmään liittyi myös Etelä-Afrikka (South Africa), ja lyhenteeseen lisättiin yksi kirjain – syntyi BRICS. Kazanin huippukokoukseen osallistui useita uusia jäsenmaita ensimmäistä kertaa: Egypti, Etiopia, Iran ja Yhdistyneet arabiemiraatit. Lisäksi kokoukseen osallistui mm. Turkin presidentti Recep Erdoğan.