Artikkelihaku

Globaaleilla epätasapainoilla tarkoitetaan maailmanlaajuisia vaihtotaseiden yli- ja alijäämiä. Samalla kun toimintaympäristöä leimaavat toistuvat shokit, kohonnut epävarmuus ja heikentynyt kansainvälinen yhteistyö, epätasapainot kasvavat jälleen. Aihe on noussut kansainvälisiin talouskeskusteluihin, sillä kun geopoliittiset jakolinjat syventyvät ja kauppajännitteet kiristyvät, on tunnistettu tarve löytää yhteisymmärrys globaalien epätasapainojen taustatekijöistä, riskeistä ja tarvittavista politiikkatoimista. Kaupan rajoitteiden ja teollisuuspolitiikan lisääntynyt käyttö on osaltaan motivoinut näitä keskusteluja.

Palasin Washingtonista Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin kevätkokouksista mietteliäänä. Tunnelma oli vakava, mutta ei toivoton. Maailmantalous on kestänyt viime vuosien kriisejä yllättävänkin hyvin – mutta nyt suuntaa varjostaa taas uusi epävarmuus.

Raakaöljyn hinta on noussut ja vaihdellut viime viikkoina rajusti. Tässä analyysissa tarkastellaan muutamaa vaihtoehtoista kehityskulkua öljyn hinnalle ja haarukoidaan niiden mahdollisia vaikutuksia Venäjän kokonaistuotantoon ja valtiontalouteen verrattuna Iranin sotaa edeltäneeseen tilanteeseen.

Lähi-idän kärjistynyt konflikti raamitti Euroopan keskuspankin neuvoston tämänviikkoista kokousta. Iranin sota heijastuu euroalueen talouteen suorimmin energiahintojen voimakkaana nousuna. Vaikka uutisotsikot täyttyvät sodan nopeista käänteistä, talouden kannalta on olennaista erottaa markkinoiden ensireaktiot pidempiaikaisista reaalitalouden vaikutuskanavista. Pää on pidettävä kylmänä ja katse koko kentässä.

Digitaaliset finanssipalvelut ovat mullistaneet tapamme säästää, lainata ja sijoittaa. Samalla ne ovat tuoneet kuluttajien arkeen uusia riskejä, joita ei ole aina helppo tunnistaa tai saati hallita.

Yli vuosikymmen Venäjän sotatoimien alkamisesta ja neljä vuotta täysimittäisestä hyökkäyksestä Ukrainan talous kasvaa, kehittyy ja jopa innovoi.

Suomalaisten kotitalouksien iskunkestävyys on joutunut koetukselle 2020-luvun alkupuolella. Hintojen ja korkojen nousu on tuntunut lähes kaikissa kotitalouksissa. Pienituloisia on kirpaissut arjen välttämättömyyksien kallistuminen, kun taas hyvätuloisiin kotitalouksiin ovat vaikuttaneet korkojen nousu ja asuntojen hintojen lasku. Kuinka helppoa kotitalouksien on sopeutua taloudellisiin takaiskuihin?

Positiivinen luottotietorekisteri täydentää Suomen Pankin tilastotiedonkeruita ja mahdollistaa esimerkiksi ulkomaisten digipankkien, eli rajan yli lainaavien luottolaitosten, sekä perintäyhtiöiden luotonannon ja lainakannan seurannan.

Korkoja ei helmikuun kokouksessa muutettu. Euroalueen talous on kasvanut sitkaasti myllerryksestä huolimatta ja inflaationäkymä on edelleen lähellä EKP:n 2 prosentin tavoitetta. Yhtä kaikki geopolitiikan käänteet voivat vielä aiheuttaa uusia yllätyksiä, joihin on oltava valmis reagoimaan.

Yhdysvaltain hallinnon yhtenä tavoitteena on tullipolitiikalla houkutella maahan lisää teollisia investointeja. Tullien väistäminen tullit asettaneeseen maahan suunnatuilla investoinneilla on tunnettu ilmiö, mutta sellaista ei ainakaan vielä ole Yhdysvaltain taloudessa merkkejä.

Sotakoneiston ylläpitäminen kuluttaa työvoimaa, pääomia ja valtiontaloutta. Laajat pakotteet vahingoittavat taloutta päivittäin, ja öljytulot laskevat lisäten painetta.

Venäjän talous on edelleen haavoittuvainen öljyyn liittyville shokeille. Jos venäläisen öljyn hinta laskisi tai öljyn tuotanto ja jalostus supistuisivat, Venäjän talouskehitys heikkenisi entisestään.

Suomalaiset pankit ovat keskimäärin varautuneet yritysten markkinarahoituksessa euroalueen pankkeja paremmin politiikkatoimiin, jotka ohjaavat markkinoita kohti hiilineutraaliutta.

Tekoälyn vaikutukset ulottuvat sekä yksittäisten kansalaisten arkeen, että koko finanssisektorin toimintamalleihin.

Tekoäly on noussut nopeasti keskeiseksi työkaluksi myös keskuspankkien maailmassa. Sitä sovelletaan yhä useammin talouden tarkastelussa ja erilaisten analyysien tukena. Samalla tekoälyn laajeneva käyttö tuo esiin uusia näkökulmia sen toimintaan ja soveltamiseen.

Euroopan keskuspankin neuvosto oli eilen hyvässä paikassa päättämässä rahapolitiikasta – Firenzessä, jolla on ollut iso rooli Euroopan historiassa, niin valtiollisen ajattelun kehityksessä kuin modernin pankkitoiminnan synnyssäkin. Pidimme siellä neuvoston vuosittaisen Frankfurtin ulkopuolinen kokouksen, Machiavellin ja Medicien maisemissa.

Suomen Pankki kertoi 28.10., että maksuneuvosto siirtää suomalaisen pikamaksamisen kehittämiseen tähtäävän hankkeen Siirto Brandin toteutettavaksi. Mistä tässä oikeastaan on kyse?

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde on usein todennut, että tulevat rahapoliittiset päätökset ovat datariippuvaisia. Mitä se tarkoittaa? Sitä, että EKP:n neuvosto seuraa ja arvioi tarkasti uusimpia talous- ja rahoitustilastoja. Rahapoliittiset päätökset tehdään sen perusteella, miltä hintojen tuleva kehitys näyttää talouden ja rahoitusmarkkinoiden toteutuneen kehityksen perusteella.

Tänään on ollut merkittävä päivä Suomen talouden palauttamiseksi kestävälle pohjalle. Eduskuntaryhmät kertoivat saavuttaneensa laajan parlamentaarisen yhteisymmärryksen siitä, miten Suomen julkisen talouden velkakestävyys varmistetaan.

IMF (International Monetary Fund, Kansainvälinen valuuttarahasto) julkaisi syksyn ennusteensa World Economic Outlook -raportissa 14. lokakuuta. IMF:n ennusteen mukaan maailmantalouden näkymät eivät olekaan niin synkät kuin keväällä pelättiin.