Inflaation vakauttamisessa tavoitteeseen on edistytty merkittävästi etenkin syyskuun 2023 koronnoston jälkeen. Rahoitusolot on pidetty kireinä kysynnän vaimentamiseksi ja inflaatio-odotusten pitämiseksi ankkuroituna. Nyt korkoja voitiin laskea.
Rahoitusjärjestelmän riskinkestävyys on pysynyt hyvänä. Rahoitussääntelyn kehittämisessä pitää ottaa huomioon toimintaympäristön muutokset, jotta emme torju vain menneitä kriisejä.
Heikko taloussuhdanne vaatii kestävää ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Suomella on kaikki edellytykset onnistua, jos velkakestävyys ymmärretään yhteiseksi tavoitteeksi ja siihen sitoudutaan yli vaalikausien.
Hallitusohjelma luo pohjaa vahvistaa julkista taloutta ja kestävän talouskasvun edellytyksiä. Ilman kasvun eväiden vahvistamista ei julkinen talouskaan pysy tasapainossa. Toisaalta ilman kestävää julkista taloutta myös kotitalouksien ja yritysten toimintaedellytykset heikkenevät.
Rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyden eteen on yhä tehtävä työtä. Tärkeitä toimia olisivat Suomessa nykyistä vahvempi katto kotitalouksien velanotolle ja Euroopassa yhteinen suoja pankkitalletuksille.
Suomen julkinen velkasuhde on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti finanssikriisistä lähtien. Kehitys eroaa selvästi esimerkiksi muista Pohjoismaista. Ratkaisevaa on vahva poliittinen sitoutuminen julkisen talouden kestävyyteen ja sen edellyttämien toimien määrätietoiseen toteuttamiseen.
Rahapolitiikan kiristäminen jatkuu, jotta hintavakaus turvataan. Energiakriisin hallinta ja maltillinen palkkakehitys ovat keskeisiä tekijöitä euroalueen hinta- ja kasvunäkyminen kannalta.
Inflaatio on kiihtynyt ja koronnostot alkamassa. Kotitalouksien ostovoima vahvistui useita vuosia, mutta tällä hetkellä tilanne on toinen. Jos Suomessa on malttia katsoa inflaatiopiikin yli, voidaan kilpailukyky säilyttää ja palkansaajien ostovoimaa vahvistaa tulevina vuosina.
Kotitalouksien velkaantumiselle tulee asettaa rajoja kuten velkakatto, ja pankkien kyky kestää kriisejä pitää saada paremmaksi. Lisäksi pankkien tulee riittävästi varautua kyberriskeihin.
Vaikka inflaatio pysyy nopeana odotettua pidempään, sitä nopeuttaneiden tekijöiden arvioidaan monelta osin poistuvan ensi vuonna. Epävarmuus on kuitenkin suurta. Suomessa tarvitaan talouskasvun edellytyksiä vahvistavia uudistuksia.
Euroalueella talouskasvu on vahvaa, mutta näkymiä varjostavat tuotantokapeikot ja uusien virusmuunnosten mahdollisuus. Rahapolitiikka ylläpitää suotuisia rahoitusoloja riittävän pitkään, jotta talouden elpyminen voi jatkua.
Suomen talouden pitkän aikavälin näkymiä vaimentavat heikko tuottavuus, matala työllisyysaste ja väestön ikääntyminen. Nämä rajoittavat julkisen talouden velanhoitokykyä.
Rahoituksen helppo saatavuus on helpottanut kotitalouksia korona-aikana, mutta samalla se kiihdyttää velkaantuneisuuden kasvua. Velkaantuneisuutta tulee hillitä velkakatolla ja asuntolainojen pituusrajoituksilla.
Kotimaan päätöksenteossa on kyettävä elämään kahta aikaa rinnakkain. Samalla kun torjutaan akuuttia kriisiä, on ajatukset suunnattava vahvasti kriisin jälkeisiin talouden haasteisiin.
Elvyttävän rahapolitiikan luoma tila muulle talouspolitiikalle tulee hyödyntää tehokkaasti talouden uudistamiseksi koko euroalueella. Tuottavuuden ja työllisyyden kasvu nojaavat lopulta kykyymme uudistua.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana rahapolitiikan toimeenpano on monipuolistunut
huomattavasti. Keinovalikoimaa on laajennettu pankkien luotottamiseen edullisin ehdoin sekä laajoihin arvopaperiostoihin.
Hyvässä kunnossa oleva julkinen talous on korvaamaton suoja vaikeuksien koittaessa. Tärkeää on kohdistaa finanssipoliittinen elvytys tehokkaasti sekä edetä rakenteellisissa uudistuksissa. Suomalaisilla työmarkkinoilla on niilläkin näytön paikka talouden elpymisvaiheessa.
Luottolaitosten vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta on vahvistettu globaalin finanssikriisin jälkeen. Toimintakykyinen pankkisektori ja valtion tukitoimet parantavat kasvuedellytyksiä kriisin väistyttyä.
Koronapandemia on aiheuttanut syvän maailmantalouden kriisin, joka ulottuu myös Suomeen. EKP on ottanut käyttöön uusia toimia talouden ja rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi. Näin ylläpidetään luotonantoa reaalitaloudelle ja ehkäistään pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia.
Tämä sivusto tallentaa laitteellesi pieniä datatiedostoja, joita kutsutaan evästeiksi. Evästeet on jaoteltu välttämättömiin, tilastollisiin sekä mainontaa kohdentaviin. Välttämättömät evästeet ovat aina päällä, koska ne mahdollistavat sivuston käytön ja tietoturvan.
Valitse ”Hyväksy evästeet” tai klikkaa ”Muokkaa evästeasetuksia”, lue lisätietoja ja räätälöi evästeet mieleiseksesi. Voit palata myöhemmin muokkaamaan tekemisiä valintoja.
Välttämättömät evästeet
Välttämättömät evästeet mahdollistavat sivuston tietoturvan ja perustoiminnot, kuten sivustolla navigoimisen ja hakutoiminnon. Välttämättömät evästeet eivät kerää mitään käyttäjää henkilöivää tietoa.
Tilastolliset evästeet
Tilastolliset evästeet auttavat meitä kehittämään sivustoa tarpeita vastaavaksi. Ne keräävät tietoa esimerkiksi käyttäjien päätelaitteista, sivuvierailuista ja sivustolla vietetystä ajasta. Tilastolliset evästeet eivät kerää mitään käyttäjää henkilöivää tietoa.
