Artikkelihaku

Suomen rahoitusjärjestelmä on toiminut suuremmitta ongelmitta viime vuosien vaikeassa taloustilanteessa. Keskittyneen ja kytkeytyneen rahoitussektorin vuoksi finanssikriisin seuraukset voisivat kuitenkin olla Suomessa erityisen vakavat.

Euroalueen rahapolitiikka ja kotimainen talouspolitiikka tukevat Suomen hitaasti elpyvää taloutta. Tarkka seuranta on silti tarpeen rahoitusmarkkinoiden vakauden säilyttämiseksi.

Suomessa pankkien tärkeimpään tuottolähteeseen, korkokatteeseen, kohdistuu nyt paineita useasta suunnasta.

Perinteiset rahoitusalan toimijat ovat saamassa digitalisaation myötä uusia kilpailijoita.

Nordea-konserni on fuusioimassa Pohjoismaissa toimivia suuria tytäryhtiöpankkejaan ruotsalaiseen emoyhtiöön, jota valvoo Ruotsin valvontaviranomainen. Suomessa muutoksen merkitystä lisää Nordean suuri markkinaosuus.

Asuntomarkkinoiden uhkakuvien toteutuminen lisäisi samanaikaisesti luotonannon ja sijoitustoiminnan tappioita sekä kallistaisi varainhankintaa.

Naapurimaiden lainakattosäännökset ovat tiukempia kuin Suomessa kesällä 2016 voimaan tuleva lainakatto.

Globaaleihin kasvunäkymiin liittyvä epävarmuus on kohdistunut voimakkaasti myös pankki- ja finanssisektoriin, joka on erityisen herkkä taloussuhdanteiden muutoksille.

Suomessa asuntolainojen määrä on suuri pankkien muuhun lainanantoon ja pankeilta vaadittuihin omiin varoihin verrattuna. Haavoittuvuutta lisäävät myös kotitalouksien velkaantuneisuus ja varallisuuden painottuminen asunto-omaisuuteen.

Tämä liite kuvaa menetelmää, jonka tuloksia on selostettu artikkelissa "Sijoitusrahastot kasvaneet Suomessa merkittävästi – sisältyykö niiden toimintaan vakausriskejä?".

Sijoitusrahastoista on 2000-luvulla tullut merkittävä rahoituksen välittäjä Suomessa. Niihin voi rahoitusjärjestelmän vakauden näkökulmasta liittyä samantapaisia riskejä kuin pankkitoiminnassa.

Markkinainfrastruktuurien oletetaan toimivan luotettavasti, ja niiden kriittisyys huomataan vasta siinä vaiheessa, kun ne eivät toimi.

Euroopan komission esittämässä eurooppalaisessa talletussuojajärjestelmässä vastuu talletusten korvaamisesta siirtyisi vaiheittain kansalliselta tasolta uudelle järjestelmälle.

Keskusvastapuoli toimii arvopaperikaupassa ostajana myyjälle ja myyjänä ostajalle. Rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta on keskeistä, että keskusvastapuolten riskienhallinta on kokonaisuudessaan kunnossa.

Pankkien vakavaraisuussääntelyä uudistettiin vastikään. Sääntelyn vaikutusten arvioinnilla ja seurannalla varmistetaan pankkien tasapuoliset kilpailuedellytykset sekä rahoitusjärjestelmän kyky tukea kestävää talouskasvua.

EU:ssa otettiin käyttöön uusi Solvenssi II -sääntely. Muutos on tarpeellinen, mutta sen ajoitus on vakuutusyhtiöiden kannalta hankala, sillä matalat korot ja talouden epävarmuus rasittavat yhtiöiden vakavaraisuutta.