Arkisto

Vuosina 2016–2018 talous kasvaa noin prosentin vuodessa ja investoinnit lisääntyvät pitkästä aikaa. Viennin pysyessä vaimeana kasvu on kuitenkin kotimaisen kysynnän varassa. Inflaatio jää hitaaksi koko ennustejaksolla.

Taloutta tukeneeseen yksityisen kysynnän kasvuun on liittynyt kotitalouksien velkaantumisen jatkuminen. Tähän liittyviä riskejä voidaan keskeisesti hallita makrovakauspolitiikan avulla.

Asuntojen hinnat ovat pitkään nousseet pääkaupunkiseudulla muuta maata nopeammin. Kehitykseen ovat vaikuttaneet sääntely ja asuntolainojen alhaiset korot.

Uusien yrityksien joukossa on gaselleja, jotka lisäävät työpaikkojen määrää nopeasti. Tämä pieni joukko yrityksistä vastaa suuresta osasta uusia työpaikkoja.

Suomi on keskellä samanlaisia ongelmia, joiden kanssa Japani on paininut jo toista vuosikymmentä. Väestö ikääntyy, ja julkinen talous velkaantuu yhä enemmän.

Kotitalouksien tuloepävarmuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta ikäluokkien ja ammattiryhmien välillä on suuria eroja.

Hallitusohjelman työllisyystavoite edellyttää 1,3 prosenttiyksikköä nopeampaa BKT:n kasvua kuin Suomen Pankin perusennusteessa on arvioitu.

Katso Suomen talouden ennuste vuosille 2016–2018.

Ennustevuosina 2016–2018 kehittyneiden maiden kasvu jatkuu maltillisena.

Tietoa vallitsevasta taloustilanteesta saadaan vasta huomattavalla viiveellä, vaikka moniin päätöksiin tarvitaan reaaliaikaista dataa. Ennen virallisia tilastoja talouden tilaa arvioidaan lyhyen aikavälin ennustemalleilla.

Suomen väestörakenne ja työvoiman ikärakenne muuttuvat, kun suuret ikäluokat eläköityvät. Nuorempien heikkoa työllisyyttä on paikannut vanhempien ikäluokkien korkeampi työllisyysaste.

Tuoreimman neljännesvuositilinpidon mukaan bruttokansantuote kasvoi vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä 0,6 % edellisestä neljänneksestä ja 1,6 % vuodentakaisesta.