Arkisto

Kansainvälinen kysyntä, parantunut kilpailukyky ja suotuisat rahoitusolot tukevat kasvua. BKT:n kasvuennusteet 2018–2020 ovat 2,9 %, 2,2 %, ja 1,7 %. Inflaatio jää noin yhteen prosenttiin 2018–2019 ja kiihtyy 1 ½ prosenttiin 2020.

Suomen julkisen talouden tila on kohentunut. Sen alijäämä on pienentynyt, ja julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on alkanut supistua. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys vaatii kuitenkin edelleen ponnistuksia.

Kansainvälisen kaupan rajoitusten laajamittainen käyttö hidastaisi maailmankauppaa ja Suomen talouskasvua merkittävästi.

Suhdannekäänteen jälkeen työvoimakustannusten kasvu hidastui, ja tuotannon hinnan nousu on selvimmin ollut yhteydessä yritysten kannattavuuden paranemiseen.

Kannattamattomat yritykset kuluttavat talouden resursseja ja hidastavat tuottavuuskasvua.

Työmarkkinavirtoihin perustuvan rakennetyöttömyysmittarin mukaan työttömyys on Suomessa hieman yli 8 prosenttia.

Maailmantalouden kasvu on yhä vahvaa, mutta joitain merkkejä kasvuvauhdin tasaantumisesta nähdään jo. Euroalueen kasvun hidastuminen on sisältynyt ennusteisiin jo pitkään.

Tuotanto ylittää potentiaalin ja Suomen talouden arvioidaan pysyvän korkeasuhdanteessa vuosina 2018–2020.

Talous on toipunut finanssikriisin jälkeisestä taantumasta, mutta kasvu jää kriisiä edeltänyttä ajanjaksoa hitaammaksi, keskimäärin 1 ½ prosenttiin vuosina 2026–2040.

Suomen BKT kasvoi vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä 1,2 % edellisestä neljänneksestä ja 3,1 % vuodentakaisesta. Suomen talous on kasvanut nyt kymmenen perättäistä neljännestä.

Arvioinnin kohteena ollut ajanjakso 2004 - 2017 on ollut erittäin haasteellinen ennustamisen kannalta.

Suomen talouden ennuste vuosille 2018–2020 kesäkuussa 2018.