Artikkelihaku

Vaihtoehtoislaskelmassa arvioidaan, millaisia vaikutuksia Suomen taloudelle voi olla sillä, että Venäjän hyökkäyssota pitkittyy, energian saatavuus heikkenee yhä ja taloudellinen epävarmuus lisääntyy. Syvenevä kriisi voisi pitkittää talouden taantumaa ja ylläpitää ennustettua suurempia hintapaineita vuonna 2023. Erityisen koville voivat joutua velkaantuneet kotitaloudet.

Suomen julkinen velkasuhde on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti finanssikriisistä lähtien. Kehitys eroaa selvästi esimerkiksi muista Pohjoismaista. Ratkaisevaa on vahva poliittinen sitoutuminen julkisen talouden kestävyyteen ja sen edellyttämien toimien määrätietoiseen toteuttamiseen.

Talouskasvu pysähtyy väliaikaisesti sodan ja energiakriisin seurauksena. Nopea inflaatio heikentää kuluttajien ostovoimaa ja yleistä luottamusta talouteen. Julkisen talouden menot pysyvät tuloja suurempina.

Sota ja energiakriisi ylläpitävät epävarmuutta ja nopeuttavat inflaatiota. Heikentyvä ostovoima leikkaa yksityistä kulutusta, ja talous ajautuu lievään taantumaan. Vuonna 2023 BKT supistuu 0,5 %. Kasvu elpyy 1,1 prosenttiin vuonna 2024.

Suomen julkinen talous on viime vuosina ajautunut kriisistä kriisiin. Velkasuhde on kasvanut lähes yhtä jaksoisesti finanssikriisistä lähtien. Velan kasvu on syytä pysäyttää lähivuosina, jotta tulevissakin kriiseissä ja tulevilla sukupolvilla olisi riittävästi liikkumavaraa.

Julkisen talouden tulot ja menot ovat kroonisesti epätasapainossa. Väestön ikääntyminen lisää hoito- ja hoivakuluja ja samalla velan korkomenot kasvavat. Julkisen talouden korjausliike vaatii merkittäviä menoleikkauksia ja veronkorotuksia tulevina vaalikausina. Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta on n 4 % suhteessa BKT:hen.

Suomen talous kasvaa 1,9 % vuonna 2022. Vuonna 2023 ja BKT supistuu 0,5 %. Kasvu elpyy 1,1 prosenttiin vuonna 2024. Vuonna 2025 talouden kasvu on 1,5 %.