Suomen Pankin vakausarvion mukaan rahoitusmarkkinoiden toiminta on pysynyt hyvänä, vaikka Suomen taloustilanne ei ole parantunut. Uhkana ovat Suomen talouden ennakoitua heikompi kehitys ja kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla kehittyvät riskit, kuten matalien korkojen myötä kasvanut tuottohakuisuus.
Lainojen keskikoon kasvu ja maksuaikojen pidentyminen ovat pysyvästi lisänneet kotitalouksien haavoittuvuutta. Viime vuosina velkakehitys on tasaantunut.
Asuntovelkataakan kasautuminen, pankkijärjestelmän keskittyneisyys ja pitkään matalana pysyttelevät korot altistavat talouden ja rahoitusjärjestelmän ongelmille.
Asuntovelat keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, joissa asunnot ovat kalliimpia. Suuri osa lainasta painaa pienen joukon harteilla.
Elvyttävä rahapolitiikka on välttämätöntä hintavakauden ja talouden elpymisen kannalta. Se voi kuitenkin luoda riskejä rahoitusmarkkinoiden vakaudelle.
Asuntoluotonantoa voidaan hillitä korottamalla lainojen riskipainoja. Laskentatavoissa on kuitenkin eroja. Yhtenäistäminen tukisi pankkien tasavertaista kilpailua.
Finanssikriisi on lisännyt ymmärrystä maiden rajat ylittävistä vakausuhista. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ylikuumeneminen nostaisi omaisuuserien hintoja sekä kasvattaisi mahdollisesti luotonantoa.
Suomen rahoitusmarkkinoiden perustoiminnot ovat aikaisempaa alttiimpia kansainvälisistä järjestelmistä välittyville häiriöille. Häiriöihin peruspalveluissa täytyy varautua kansallisesti.
Kriisi vaikuttaa pankkien toimintamalleihin. Euroalueella pankkien kannattavuutta ovat huonontaneet talouskehitys, luottojen heikko kehitys sekä pitkään matalana jatkunut korkotaso.
Luottamus on elintärkeää rahoitusjärjestelmälle. Voisiko seuraavan kriisin taustalla olla kyberhyökkäyksen aiheuttama pankkien epäluottamus toistensa järjestelmiin?
