Arkisto

Euro & talous 2/2016

Tiedostokoko ja -muoto – pdf, 3.14 MB

Vakausarvio: Rahoitusjärjestelmän vakaus ei ole itsestäänselvyys

Suomen rahoitusjärjestelmä on toiminut suuremmitta ongelmitta viime vuosien vaikeassa taloustilanteessa. Keskittyneen ja kytkeytyneen rahoitussektorin vuoksi finanssikriisin seuraukset voisivat kuitenkin olla Suomessa erityisen vakavat.

Pääkirjoitus: Rahoitussektorilla ei välittömiä uhkia, mutta vakautta on vaalittava

Euroalueen rahapolitiikka ja kotimainen talouspolitiikka tukevat Suomen hitaasti elpyvää taloutta. Tarkka seuranta on silti tarpeen rahoitusmarkkinoiden vakauden säilyttämiseksi.

Matala korkotaso koettelee pankkeja

Suomessa pankkien tärkeimpään tuottolähteeseen, korkokatteeseen, kohdistuu nyt paineita useasta suunnasta.

Mullistaako digitalisaatio vielä rahoitusalankin?

Perinteiset rahoitusalan toimijat ovat saamassa digitalisaation myötä uusia kilpailijoita.

Nordean muutos sivuliikkeeksi – pohjoismaiset kytkökset lisääntyvät

Nordea-konserni on fuusioimassa Pohjoismaissa toimivia suuria tytäryhtiöpankkejaan ruotsalaiseen emoyhtiöön, jota valvoo Ruotsin valvontaviranomainen. Suomessa muutoksen merkitystä lisää Nordean suuri markkinaosuus.

Pohjoismainen finanssisektori altis asuntomarkkinoiden riskeille

Asuntomarkkinoiden uhkakuvien toteutuminen lisäisi samanaikaisesti luotonannon ja sijoitustoiminnan tappioita sekä kallistaisi varainhankintaa.

Suomen naapurimaat suitsivat asuntoluotonantoaan

Naapurimaiden lainakattosäännökset ovat tiukempia kuin Suomessa kesällä 2016 voimaan tuleva lainakatto.

Pankkien huolena kannattavuus ja toimintamallien kestävyys

Globaaleihin kasvunäkymiin liittyvä epävarmuus on kohdistunut voimakkaasti myös pankki- ja finanssisektoriin, joka on erityisen herkkä taloussuhdanteiden muutoksille.

Suuri asuntovelkaantuneisuus kasvattaa vakausriskejä

Suomessa asuntolainojen määrä on suuri pankkien muuhun lainanantoon ja pankeilta vaadittuihin omiin varoihin verrattuna. Haavoittuvuutta lisäävät myös kotitalouksien velkaantuneisuus ja varallisuuden painottuminen asunto-omaisuuteen.

Sijoitusrahastot ovat kasvaneet merkittävästi – sisältyykö niiden toimintaan vakausriskejä?

Sijoitusrahastoista on 2000-luvulla tullut merkittävä rahoituksen välittäjä Suomessa. Niihin voi rahoitusjärjestelmän vakauden näkökulmasta liittyä samantapaisia riskejä kuin pankkitoiminnassa.

Miten sijoitusrahastoissa esiintyvää likviditeetinmuuntoa mitattiin?

Tämä liite kuvaa menetelmää, jonka tuloksia on selostettu artikkelissa "Sijoitusrahastot kasvaneet Suomessa merkittävästi – sisältyykö niiden toimintaan vakausriskejä?".

Markkinainfrastruktuurit rahoitusvakauden tukipilarina

Markkinainfrastruktuurien oletetaan toimivan luotettavasti, ja niiden kriittisyys huomataan vasta siinä vaiheessa, kun ne eivät toimi.

Uusi eurooppalainen talletussuojajärjestelmä käynnistymässä

Euroopan komission esittämässä eurooppalaisessa talletussuojajärjestelmässä vastuu talletusten korvaamisesta siirtyisi vaiheittain kansalliselta tasolta uudelle järjestelmälle.

Keskusvastapuolet voivat sekä vähentää että aiheuttaa riskejä

Keskusvastapuoli toimii arvopaperikaupassa ostajana myyjälle ja myyjänä ostajalle. Rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta on keskeistä, että keskusvastapuolten riskienhallinta on kokonaisuudessaan kunnossa.

Pankkien vakavaraisuussääntelyn uudistus loppusuoralla

Pankkien vakavaraisuussääntelyä uudistettiin vastikään. Sääntelyn vaikutusten arvioinnilla ja seurannalla varmistetaan pankkien tasapuoliset kilpailuedellytykset sekä rahoitusjärjestelmän kyky tukea kestävää talouskasvua.

Vakuutussektorin sääntely uudistuu

EU:ssa otettiin käyttöön uusi Solvenssi II -sääntely. Muutos on tarpeellinen, mutta sen ajoitus on vakuutusyhtiöiden kannalta hankala, sillä matalat korot ja talouden epävarmuus rasittavat yhtiöiden vakavaraisuutta.

Halpa öljy paljastaa hiiliriskin vaikutukset

Maailman sijoitusvarallisuudesta merkittävä osuus on yrityksissä, joiden liiketoiminta tuottaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Tulevaisuudessa päästörajoitukset voivat alentaa näiden yritysten arvoa.

Mitä Britannian EU-ero merkitsisi rahoitusmarkkinoille?

Britannia järjestää 23.6.2016 kansanäänestyksen EU:sta eroamisesta. Mielipidemittausten mukaan äänestyksen tulos on epävarma. Taloudelliset seuraukset riippuvat pitkälti EU:n ja Britannian taloussuhteiden järjestelyistä.

Euro & talous 2/2016

Vakausarvio: Rahoitusjärjestelmän vakaus ei ole itsestäänselvyys

Pääkirjoitus: Rahoitussektorilla ei välittömiä uhkia, mutta vakautta on vaalittava

Matala korkotaso koettelee pankkeja

Mullistaako digitalisaatio vielä rahoitusalankin?

Nordean muutos sivuliikkeeksi – pohjoismaiset kytkökset lisääntyvät

Pohjoismainen finanssisektori altis asuntomarkkinoiden riskeille

Suomen naapurimaat suitsivat asuntoluotonantoaan

Pankkien huolena kannattavuus ja toimintamallien kestävyys

Suuri asuntovelkaantuneisuus kasvattaa vakausriskejä

Sijoitusrahastot ovat kasvaneet merkittävästi – sisältyykö niiden toimintaan vakausriskejä?

Miten sijoitusrahastoissa esiintyvää likviditeetinmuuntoa mitattiin?

Markkinainfrastruktuurit rahoitusvakauden tukipilarina

Uusi eurooppalainen talletussuojajärjestelmä käynnistymässä

Keskusvastapuolet voivat sekä vähentää että aiheuttaa riskejä

Pankkien vakavaraisuussääntelyn uudistus loppusuoralla

Vakuutussektorin sääntely uudistuu

Halpa öljy paljastaa hiiliriskin vaikutukset

Mitä Britannian EU-ero merkitsisi rahoitusmarkkinoille?

Uusimmat artikkelit Uusimmat artikkelit RSS-syöte

Voidaanko hauraimpia maita tukea uuden IMF-rahaston avulla?

Onko Yhdysvaltain kiihtynyt inflaatio tullut jäädäkseen?

Keskuspankit viestivät aikaisempaa monipuolisemmin

Luetuimmat artikkelit

Suomen talouden kasvu on vahvistunut

Väliennuste: Talous toipuu vauhdilla

Evergrande – rakentamisesta saneerauskuntoon

Latauslista

Etsi sivustolta