Arkisto

Kattavien rahapoliittisten toimien ansiosta rahoitusolot ovat euroalueella suotuisat, mikä tukee alueen talouden elpymistä. BKT:n odotetaan kasvavan lähivuodet kohtuullista vauhtia, ja inflaatiovauhdin arvioidaan nopeutuvan asteittain.

Rahapolitiikkaa on kevennetty euroalueella viime vuosina merkittävästi. Laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan ja alentanut euroalueen korkotasoa laajasti.

Maailmantalouden ennakoidaan kasvavan 2017–2018 reilun 3 prosentin vauhtia eli vain hieman nopeammin kuin 2016. Maailmankaupan kasvu pysyy viime vuosina nähtyyn tapaan hitaana suhteessa BKT:hen.

Brexitin vaikutukset reaalitalouteen näkyvät vasta ajan kuluessa. Kolme kuukautta äänestystuloksen jälkeen eroilmoitus on edelleen jättämättä ja Britannia on yhä virallisesti EU-jäsenmaa.

Viimeisen 10 vuoden aikana kehittyneiden talouksien luonnollisen koron arvioidaan laskeneen huomattavasti. Arviot koron tasosta ovat kuitenkin epävarmoja, mikä hankaloittaa koron käyttämistä rahapolitiikan ohjenuorana.

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen talouskasvu on ollut poikkeuksellisen hidasta, minkä taustalla on kokonaistuottavuuden huono kasvu. Elpymisen hitaus muodostaakin itse taantuman ohella merkittävän osan kriisin kustannuksista.

Suomen Pankin kansainvälisen talouden ennusteessa seurattujen futuurihintojen mukaan öljyn hinta nousee lähitulevaisuudessa vain hieman. Futuurihintoihin liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta.

Rahapoliittisesta elvytyksestä ja talouden yleisestä elpymisestä huolimatta yrityslainakannan kasvu on pysynyt euroalueella heikkona. Kasvun kituliaisuus johtuu erityisesti muutamien maiden kriisin myötä puhjenneista kiinteistömarkkinakuplista.

EKP:n neuvosto sisällytti maaliskuussa 2016 myös yrityslainat laajennettuun osto-ohjelmaansa. Kuusi kansallista keskuspankkia, Suomen Pankki mukaan lukien, toteuttaa ostot koko eurojärjestelmän puolesta.