Artikkelihaku

Suomen talous on palannut kasvu-uralle yksityisen kulutuksen ja investointien tukemana. Kokonaistuotanto kasvaa 1,3 % vuonna 2017 ja 1,2 % vuosina 2018 ja 2019.

Suomen talous on alkanut pitkän heikon jakson jälkeen toipua. Kun taloudella on kyky uusiutua niin, että tuottavuus paranee ja työpaikkoja syntyy, kohenevat talouskasvun näkymät. Samalla pienenee riski syrjäytymisen ja näköalattomuuden lisääntymisestä.

Velkasuhteen kasvun pysäyttäminen näyttää keskipitkällä aikavälillä mahdolliselta. Julkisen talouden kestävyysongelma on silti edelleen ratkaisematta.

Laajennetulla osto-ohjelmalla on ollut myös merkittävä vaikutus hintakehitykseen: ilman osto-ohjelmaa inflaatio olisi vuonna 2016 jäänyt selvästi hitaammaksi.

Teollisuuden kannattavuus on ollut yhteydessä vientikysynnän vaihteluihin, mutta pitkällä aikavälillä se on seuraillut myös suhteellista palkkakehitystä. Kannattavimmaksi toimialaksi on noussut kemianteollisuus. Useimpien metalliteollisuuden toimialojen kannattavuus on heikentynyt.

Kansainvälisen kaupan ja teknologian kehityksen globaalit trendit muokkaavat tuotanto- ja työpaikkarakenteita. Kiihtyvä automatisointi nostaa huolia, että pitkällä aikavälillä työ vähenee, palkkatulot supistuvat ja eriarvoisuus kasvaa.

Suomen talouden ennuste vuosiksi 2017–2019.

Julkisen talouden tasapainottaminen vaikeutuu, jos kansainvälisessä taloudessa puhaltavat vastatuulet voimistuvat.

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 2017–2019 reilun 3 prosentin vauhtia eli hieman nopeammin kuin 2016.

Uusimman neljännesvuositilinpidon tiedot antavat vuoden 2016 BKT:n kehityksestä paremman kuvan kuin aiemmin julkaistu tilastomateriaali.

Euroopan järjestelmäriskikomitea varoittaa Suomea kotitalouksien velkaantumiseen ja asuntoluotonantoon liittyvistä riskeistä. Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus ei kuitenkaan lyhyellä aikavälillä ole uhattuna.