Arkisto

Noususuhdanne on Suomessa vahvistunut viennin tukemana. Talouskasvusta huolimatta Suomi kuitenkin velkaantuu ulkomaille. BKT kasvaa 2,1 % vuonna 2017, 1,7 % vuonna 2018 ja 1,4 % vuonna 2019.

Kasvun nopeutuminen lieventää talouden ongelmia mutta ei ratkaise niitä. Teollisuuden pohja on kaventunut, työttömien määrä suuri ja julkinen talous alijäämäinen. Taloutta korjaavien toimenpiteiden jatkaminen on tärkeää.

Säästäminen on jäänyt vahäiseksi matalan korkotason ja kuluttajien vahvan luottamuksen myötä. Kotitalouksien jatkuva velkaantuminen on kuitenkin riski kansantalouden kannalta.

Menestyvät supertähtiyritykset erottuvat yritysten suuresta massasta. Yhden koon talouspolitiikka sopiikin huonosti suurten tuottavuus- ja kannattavuuserojen ympäristöön.

Suomen viennin markkinaosuus maailmankaupasta on finanssikriisistä lähtien jatkuvasti pienentynyt. Missä määrin markkinaosuuden kutistumista selittää tavaraviennin rakenne?

Digitaalinen teknologia on parantanut hyvinvointia tavoilla, joita on vaikea mitata rahassa. Digitalisaation vaikutukset eivät myöskään näy täysimääräisesti BKT:ssä.

Vienti ja tuottavuus saattavat kasvaa nopeammin kuin Suomen Pankin ennusteessa on arvioitu. Väliaikaisesti nopeampi kasvu ei silti ratkaise julkisen talouden kestävyysongelmia.

Sekä Yhdysvalloissa että euroalueella talouskasvun kiihtyminen ja työmarkkinoiden vahvistuminen ovat tapahtuneet ilman merkittäviä hinta- ja palkkapaineita. Kuinka kaukana talous on tuotantopotentiaalistaan?

Suomen viennin kysyntää on voinut heikentää nykyinen investointien vähäisyys kehittyneissä talouksissa, varsinkin Euroopassa.