Arkisto

Lainakaton alentaminen hillitsee kotitalouksien velkaantumista ja vahvistaa asuntovelallisten riskinkantokykyä. Se ei kuitenkaan poista ennätyksellisen suureen velkaantuneisuuteen liittyviä riskejä.

Suureen velkaantuneisuuteen liittyvät riskit toteutuvat, kun kotitaloudet tinkivät kulutuksestaan maksuvaikeuksien uhatessa.

Asuntovelat ovat kasvaneet sekä euromääräisesti että suhteessa tuloihin etenkin kasvukeskuksissa, missä asunnot ovat kalliimpia ja kysytympiä kuin muualla.

Suomen vilkas ja talouden kokoon suhteutettuna suuri kiinteistösijoitusmarkkina voi altistua ulkomailta välittyville talousshokeille. Riskit välittyvät pankkitoimintaan etenkin luotonannon kautta.

Kun velkaantuneet kotitaloudet supistavat kulutustaan laskusuhdanteessa, lisääntyvät myös yritysten talousvaikeudet.

Lainakaton tavoitteena on kotitalouksien velkaantumisen hillitseminen ja asuntojen hintakuplien ehkäiseminen. Suomeen tarvitaan kipeästi muitakin velkaantumista rajoittavia välineitä.

Yhteinen eurooppalainen talletussuojajärjestelmä pienentäisi talletuspakojen uhkaa.

Suomalaiset ovat Euroopan kärkeä digitaalisten rahoituspalveluiden käyttäjinä. Pohjoismaiset pankit ovat panostaneet digitaalisiin palveluihin.

Järjestelmäriskipuskuri on lisäpääomavaatimus, jolla voidaan vahvistaa Suomen rakenteellisesti haavoittuvaa pankkisektoria.

Luotettavat maksu- ja selvitysjärjestelmät ovat edellytys rahoitusvakaudelle ja talouskasvulle. Finanssitoimijoiden tulee varmistaa hallussaan olevan tiedon ylläpito, säilyttäminen ja ongelmatilanteista palautuminen digitalisoituvassa toimintaympäristössä.

Pankkitoiminnan kaksi keskeistä palvelumuotoa ovat luotonanto ja maksuliikenteen hoito. Tammikuussa voimaan tullut maksuliikennettä sääntelevä uudistettu maksupalveludirektiivi voi mullistaa pankkien liiketoimintaympäristön.

Useimmilla EU:n jäsenvaltioilla oli vuonna 2017 aktiivisessa käytössä jokin makrovakausväline. Riskien syntyminen pankkisektorin ulkopuolisilla rahoitusmarkkinoilla luo uusia haasteita.