Arkisto

Suomen talouskasvu jatkuu viime vuosia hitaampana. Finanssikriisiä edeltäneeseen kasvuvauhtiin ei ole paluuta.

Euroalueen rahapolitiikka tukee talouskasvua ja työllisyyttä Suomessa.

Nopean kasvun vuosina tulisi vahvistaa pahan päivän puskureita, jotta tulevia taantumia ja muita ikäviä yllätyksiä varten olisi elvytysvaraa.

Matalan tuottavuuden yritysten määrä Suomessa on suuri, mutta kapea kärki nostaa keskimääräistä tuottavuutta. Eturintaman yrityksilläkin tuottavuuskasvu enimmäkseen matelee.

Hidas tuottavuuskehitys nostaa kotimaisia tuotantokustannuksia ja haittaa vientiyritysten kilpailukykyä sekä talouden kasvua.

Tuottavuuden heikko kehitys johtuu talouden rakenteen muutoksista, kuten elektroniikkateollisuuden painoarvon pienentymisestä, sekä toimialojen sisäisen tuottavuuskasvun hidastumisesta.

Julkisen velan suhde BKT:een kaksinkertaistui finanssikriisin jälkeen. Nyt suunta on alaspäin, mutta väestön ikääntyminen lisää julkisia menoja ja uhkaa kasvattaa velkasuhdetta uudelleen.

Suomalaiset ovat kuluttaneet viime vuodet enemmän kuin niillä on ollut tuloja, ja velkaa on kertynyt enemmän kuin uutta varallisuutta. Säästäminen on kuitenkin samankaltaista kuin muissa pohjoismaissa.

Suomen talouden ennuste vuosille 2018–2021 joulukuussa 2018.

Makrovakausvälineitä tulee kehittää niin, että ne ovat sidoksissa lainanhakijan maksukykyyn ja hillitsevät kotitalouden velkaantumista kokonaisuutena.