Arkisto

Rahoituksen helppo saatavuus on helpottanut kotitalouksia korona-aikana, mutta samalla se kiihdyttää velkaantuneisuuden kasvua. Velkaantuneisuutta tulee hillitä velkakatolla ja asuntolainojen pituusrajoituksilla.

Korona ei ole horjuttanut Suomen rahoitusjärjestelmän toimintakykyä. Huolta herättää kuitenkin kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuneisuus, joka voi uhata Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä.

Asunto- ja kiinteistökauppa on käynyt talouden epävarmuudesta huolimatta. Hintojen nopea nousu ja lainanannon kasvu lisäävät pohjoismaisten pankkien haavoittuvuuksia.

Aiempaa suurempi osa uusista asuntolainoista on myönnetty runsaasti velkaantuneille kotitalouksille. Suuria velkamääriä on etenkin kasvukeskuksien kotitalouksilla. Velkakatto hillitsisi liiallista velkaantumista.

Suomen Pankin analyysin perusteella velkakaton käyttöönoton vaikutukset pitkän aikavälin talouskasvuun olisivat maltilliset. Velkakatto saattaisi vaimentaa suhdannevaihteluita nykyiseen lainakattoon verrattuna.

Taloyhtiölainat lisäävät kotitalouksien velkaantumista ja muuttavat velkarakennetta. Enimmäisluotto-osuuden rajaaminen 60 prosenttiin vähentäisi asunnon ostajien runsasta velkaantumista yhtiölainojen kautta.

Sijoitusasuntolainoja otetaan enemmän kuin aikaisemmin ja niiden osuus uusista asuntolainoista on viimeisimpien tietojen mukaan 10 prosenttia. Suurimman osan vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista omistavat yksityiset vuokranantajat.

Talouskriisissä uhkana voi olla luottolama, jossa luottotappiot heikentäisivät pankkien kykyä myöntää lainoja. Korona-aikana yritysten luottojen riskit ovat kasvaneet, mutta merkittäviltä luottotappioilta on vältytty.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan uudella stressitestimenetelmällä voidaan arvioida suomalaisten pankkien selviytymistä poikkeuksellisen vakavista kotimaisista tai pohjoismaisista talouskriiseistä.