Arkisto

Kotitalouksien velkaantumiselle tulee asettaa rajoja kuten velkakatto, ja pankkien kyky kestää kriisejä pitää saada paremmaksi. Lisäksi pankkien tulee riittävästi varautua kyberriskeihin.

Suomen rahoitusjärjestelmä on vakaa Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta. Riskejä on kuitenkin ilmassa. Talouden kasvun odotetaan hidastuvan ja korkojen nousevan kiihtyneen inflaation vuoksi.

Asuntolainat ovat aiempaa suurempia ja pidempiä. Lainanottajien ei tule kerryttää liikaa velkaa, jotta korkojen nousu tai arkimenojen kasvu eivät kiristä heidän talouttaan liian tiukalle.

Sota voi pitkittyessään heikentää yritysten kannattavuutta. Yritysten on vaikeampi selvitä veloistaan, jos energia pysyy kalliina ja niiden tuotteita ja palveluita ei hankita yhtä paljon kuin aikaisemmin.

Asuntojen hintojen nopea nousu on kasvattanut riskejä muiden Pohjoismaiden asuntomarkkinoilla. Ruotsin asuntomarkkinoiden ja kotitalouksien velkaantumisen riskit ovat erityisen herkkiä välittymään Suomeen.

Rahoitustoimiala on osa huoltovarmuusketjua, joka ei saa katketa edes poikkeusoloissa. Kyberuhkiin on varauduttava entistä määrätietoisemmin.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteisen stressitestin perusteella suomalaisilla pankeilla olisi hyvät lähtökohdat kestää vakava pohjoismainen asuntomarkkinakriisi.

Kriisien estämiseksi viranomaisilla tulisi olla nykyistä monipuolisemmat keinot vahvistaa pankkien vakavaraisuutta ja tehokkaammat keinot jarruttaa luotonannon liiallista kiihtymistä.

Yhä useammat Euroopan maat rajoittavat lainanhakijan velkojen tai velanhoitomenojen enimmäismäärää suhteessa hakijan tuloihin.

Finanssikriiseiltä suojaavat pankkien lisäpääomavaatimukset ovat Suomessa kevyemmät kuin niissä vertailumaissa, joissa on samankaltaisia rakenteellisia haavoittuvuuksia.

Sodan ja pandemian kaltaiset arvaamattomat tapahtumat voivat uhata rahoitusjärjestelmän vakautta. Rahoitusjärjestelmän tuleekin toimia myös tuulisissa oloissa.