Arkisto

Talouden kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna selvästi ja on jäämässä Suomen Pankin maaliskuussa julkaisemien skenaarioiden haarukkaan, 0,5-2,0 välille. Inflaatiota on vauhdittanut edelleen eniten energian hinnan nousu. Koronapandemiakaan ei ole vielä ohi, mikä vaikuttaa etenkin palvelualojen toipumiseen.

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset heikentävät koronakriisistä toipuvan euroalueen talouskasvua ja kiihdyttävät inflaatiota. Energian hinnat ovat nousseet ja tarjonnan pullonkaulat uhkaavat kärjistyä sekä reaalitulot laskea. Näkymien heikentymisestä huolimatta stagflaation riski on pienempi kuin 1970-luvulla mm. joustavampien reaalipalkkojen ja rahapolitiikan inflaatiotavoitteeseen sitoutumisen ansiosta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti jenergiahyödykkeiden hintoja ja kiihdytti siten kuluttajahintainflaatiota. Öljyn ja maakaasun hinnannousu on näkynyt erityisesti euroalueen energiainflaatiossa.

EU:n komissio julkisti viime vuoden loppupuolella lainsäädäntöehdotuksensa, jolla viimeistellään pankkien vakavaraisuussääntelyn uudistus. Ehdotuksella saatettaisiin täytäntöön viimeisimmät Basel III -standardeihin kuuluvat uudistukset.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi uuden synkän varjon talouteen. Kahdessa skenaariolaskelmassa sota Ukrainassa kiihdyttää inflaatiota ja heikentää talouskasvua kuluvana vuonna 0,5–2 prosenttiin. Talousvaikutukset voivat jäädä pitkäkestoisiksi.

Kulutusluottomarkkinan murroksesta johtuen kulutusluottojen kanta on ollut voimakkaassa kasvussa etenkin pandemiaa edeltävinä vuosina. Samalla suomalaisten kotitalouksien velan rakenne on muuttunut, kun asuntolainojen ohella myös kotitalouksien muiden luottojen määrä on kasvanut.

Pääomavirrat tuovat nouseviin talouksiin niiden kipeästi kaipaamia investointeja, mutta toisinaan ne voivat aiheuttaa suuria ongelmia. Tutkimusten mukaan makrovakausvälineet voivat olla pääomarajoitteita tehokkaampia hillitsemään suurten ja nopeasti liikkuvien pääomavirtojen negatiivisia vaikutuksia.

Inflaatiota on kiihdyttänyt erityisesti energian hintojen nousu, palveluhintojen elpyminen talouden avautumisen myötä, sekä erilaiset tuotantokapeikot. Näiden tekijöiden väistyessä inflaation ennustetaan asteittain hidastuvan.

Tuoreiden ennusteiden perusteella Suomen kustannuskilpailukyky näyttää vuonna 2022 olevan lähellä koronapandemiaa edeltänyttä tasoa. Epävarmuutta näkymiin tuo osaltaan se, että toteutunutta kehitystä kuvaavissa tilastotiedoissa ei ole vielä nähtävissä ennusteissa odotettua työn hinnan nousun tuntuvaa kiihtymistä euroalueella.

Rahapolitiikka kohdistuu kotitalouksiin eri tavalla ja voi vaikuttaa tulojen ja varallisuuden jakautumiseen kotitalouksien välillä. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka tukee Suomen talouskasvua ja inflaatiota, mutta vaikutukset tulo- ja varallisuuseroihin jäävät vähäisiksi.

Omikronmuunnoksen nopea leviäminen kasvattaa riskiä tuotannon supistumiselle kohonneiden sairaspoissaolojen ja heikentyneiden maailmantalouden näkymien myötä. Suomen talouskasvun odotetaan hidastuvan alkuvuonna, mutta jatkavan joulukuun ennusteurallaan.

Euroalueella ja myös globaalisti käteisen liikkeeseen lasku on koronapandemian aikana suurimmassa osassa maita kiihtynyt. Koronapandemian aikana keskeisin motiivi käteisvarantojen kasvulle näytti kuitenkin olevan välttämättömien maksujen turvaaminen.

Suomen vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi vuonna 2020 oltuaan alijäämäinen jo lähes vuosikymmenen ajan. Vaihtotaseen ylijäämää ovat kuitenkin kasvattaneet pääosin tekijät, joiden vaikutus jäänee tilapäiseksi.

Suomalaisten velkaantuminen on jatkanut pandemiastakin huolimatta kasvuaan. Noin kuudella prosentilla suomalaisista kotitalouksista on henkilökohtaisia velkoja vähintään neljä kertaa tulojensa verran.

Talous on toipunut nopeasti pandemian aikaisesta pudotuksesta, mutta alkuvuoden nopea talouskasvu osoittaa jo tasaantumisen merkkejä. Koronakriisikään ei ole vielä ohi, mikä lisää epävarmuutta varsinkin palvelualojen toipumisesta.

Käteisrahan suosio maksuvälineenä on vuosien mittaan laskenut, mutta seteleitä ja kolikoita tarvitaan vielä pitkään. Selvityksen perusteella suomalaisilla on keskimäärin kohtuullinen pääsy käteispalveluihin, mutta alueelliset erot ovat huomattavia.

Yhdysvaltain inflaatio selittyy pääosin väliaikaisilla tekijöillä kuten yksityisautojen polttoaineiden ja käytettyjen autojen voimakkaalla hinnannousulla vuoden takaisesta. Pandemiasta toipuminen ja talouden avautuminen on kuitenkin johtanut tarjontapullonkauloihin tavaroiden tuotannossa ja kuljetuksessa sekä työmarkkinoiden osittaiseen kiristymiseen.

Eurojärjestelmän vähittäismaksustrategia tähtää tasa-arvoisen toimintaympäristön luomiseen eurooppalaisille toimijoille tukemalla esimerkiksi kilpailukykyistä maksujenvälityksen infrastruktuuria.

Työn hintaa ja tuottavuutta koskevat ennusteet ovat tärkeitä, kun palkkaratkaisuja mitoitetaan Suomessa ja kustannuskilpailukyvyn taso halutaan ottaa huomioon.

Koronakriisi nosti työttömyysastetta merkittävästi, ja lomautettujen määrä nousi historiallisen korkeaksi. Kriisi on kuitenkin jäänyt pelättyä lievemmäksi ja lyhyemmäksi, ja työmarkkinoidenkin toipuminen on jo käynnissä.