Jo vuosikymmenten aikana tapahtunut ja viime vuosina entisestään kiihtynyt uusien maksuvälineiden kehitys on vähentänyt käteisen käyttöä maksuvälineenä. Tämä trendi sai lisäpuhtia koronapandemian aikana.
Ilmastonmuutos ja sen torjunta vaikuttavat makrotalouteen monin tavoin. Pankkien korkotuotot kasvavat eniten, jos ilmastonmuutoksen torjunnassa ei viivytellä.
Suomen Pankin ennusteen mukaan kotitalouksien ostovoima vahvistuu lähivuosina ja palauttaa talouden kasvuun. Useimmilla mittareilla reaaliansiot ja ostovoima palautuvat sotaa edeltävälle tasolle jo lähivuosien aikana.
Nyt kohta kaksi vuotta jatkunut nopea inflaatio on tuonut esiin lukemattomia kysymyksiä inflaation luonteesta ja inflaatioon vaikuttavista tekijöistä. On paikallaan tarkastella, mitä historiallinen tilastoaineisto kertoo inflaation dynamiikasta ja kestosta.
Kryptomarkkinoiden vaikutukset kansainväliseen rahoitusjärjestelmään ovat olleet vähäiset, mutta kasvavat kytkökset huolestuttavat. Eurooppa on edelläkävijä alan sääntelyssä MiCA-asetuksen myötä.
Väestön ikääntyminen vähentää työikäisen väestön ja työllisten määrää Suomessa. Osaavan työpanoksen saatavuuden varmistaminen edellyttää koulutustason nostamista ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
Venäjän hyökkäyssodan, inflaation kiihtymisen ja rahapolitiikan kiristymisen seurauksena IMF:n jäsenmaiden tarve rahoitustuelle on kasvanut. Tukeakseen jäsenmaitaan IMF:n johtokunta hyväksyi maaliskuussa 2023 kaksi IMF-ohjelmiin liittyvää muutosta: jäsenmaiden nostolimiittejä kasvatettiin perusrahoitusresursseista myönnetyissä rahoitusohjelmissa ja IMF-ohjelman myöntäminen tehtiin mahdolliseksi jäsenmaalle, jonka tilanne on poikkeuksellisen epävarma johtuen ulkoisista tekijöistä, joihin maan päättäjät eivät voi vaikuttaa.
Kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut viime vuosina, ja valtaosa kotitalouslainoista Suomessa on vaihtuvakorkoisia. Kotitalouskohtaiset tiedot paljastavat, kuinka herkästi kotitaloudet joutuisivat taloudelliseen ahdinkoon korkojen nousun, sähkön kallistumisen tai työttömyyden pahenemisen seurauksena.
Energian voimakas kallistuminen hidastaa talouskasvua merkittävästi, jos hintojen nousu jää pysyväksi. Energian hintojen vaihtelu on kuitenkin ollut voimakasta, ja tuleva kehitys vaikeasti ennakoitavaa.
Yleensä tilastoja ylläpidetään siksi, että todellisesta taloudellisesta käyttäytymisestä saataisiin luotettava mielikuva. Käteistilastojen tulkinta rahoitustilinpidon osalta ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista.
Rakennussektorilla on merkittävä rooli energiankulutuksessa ja energian käytöstä aiheutuvissa kasvihuonekaasupäästöissä. Tätä pyritään korjaamaan muun muassa rakennusten energiatehokkuutta parantamalla, mikä Suomessa kohdistuisi ennen kaikkea olemassa olevan rakennuskannan parannuksiin.
Viime vuodet suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa on ykkösaiheena ollut työvoiman riittävyys. Useat työnantajille tehdyt kyselyt kielivät, että työvoiman saanti on yksi pahimmista pullonkauloista toiminnan jatkamisessa ja laajentamisessa.
Tämä sivusto tallentaa laitteellesi pieniä datatiedostoja, joita kutsutaan evästeiksi. Evästeet on jaoteltu välttämättömiin, tilastollisiin sekä mainontaa kohdentaviin. Välttämättömät evästeet ovat aina päällä, koska ne mahdollistavat sivuston käytön ja tietoturvan.
Valitse ”Hyväksy evästeet” tai klikkaa ”Muokkaa evästeasetuksia”, lue lisätietoja ja räätälöi evästeet mieleiseksesi. Voit palata myöhemmin muokkaamaan tekemisiä valintoja.
Välttämättömät evästeet
Välttämättömät evästeet mahdollistavat sivuston tietoturvan ja perustoiminnot, kuten sivustolla navigoimisen ja hakutoiminnon. Välttämättömät evästeet eivät kerää mitään käyttäjää henkilöivää tietoa.
Tilastolliset evästeet
Tilastolliset evästeet auttavat meitä kehittämään sivustoa tarpeita vastaavaksi. Ne keräävät tietoa esimerkiksi käyttäjien päätelaitteista, sivuvierailuista ja sivustolla vietetystä ajasta. Tilastolliset evästeet eivät kerää mitään käyttäjää henkilöivää tietoa.