Arkisto

Suomen talouden kasvu on vahvistunut kevään ja kesän 2021 aikana odotettua nopeammin.

Koronapandemiasta ja sulkutoimista aiheutuneeseen reaalitalouden ja sosiaaliseen kriisiin vastaamiseksi EU:n jäsenmaat ryhtyivät tukemaan yrityksiä ja kotitalouksia kansallisilla koronatukitoimilla. Koko Euroopan unionin tasolla vuonna 2020 julkaistujen koronatukiohjelmien enimmäislaajuus oli 2 507 miljardia euroa, mikä on 17,5 % suhteessa EU:n bruttokansantuotteeseen.

Ilmastonmuutos kasvattaa finanssisektorin riskejä, minkä mittaamiseen, hallintaan ja hinnoitteluun tarvitaan uudenlaista tietoa. Tiedon tulisi olla luotettavampaa ja vertailukelpoisempaa, mikä tarkoittaa yhtenäisten kansainvälisten raportointistandardien, menetelmien ja tarkastusmekanismien luomista sekä parannuksia tietojen saatavuuteen.

Kustannuskilpailukyky vaikuttaa osaltaan siihen, miten vientituotanto ja työllisyys kehittyvät koronakriisistä noustaessa ja sen jälkeen. Jos työn hinta nousee Suomessa suhteessa keskeisiin kauppakumppanimaihin ilman vastaavaa pitkäaikaisesti muita maita parempaa tuottavuuskehitystä, viennin ja työllisyyden näkymät heikkenevät.

Suomen talous kasvaa ja työllisyys on vahvistunut tuntuvasti. Luottamus tulevaan talouskehitykseen on vahvistunut laaja-alaisesti ja nopeasti.

Digitalisaatio on muutosvoima, joka tuo mukanaan mahdollisuuksia niin rahoitusalalle kuin muillekin talouden osa-aluille. Sen myötä myös maksamisen tavat muuttuvat.

Digitaalinen keskuspankkiraha olisi julkisen toimijan tarjoama vaihtoehto sähköiseen maksamiseen. Hackathon-harjoituksessa määriteltiin tavoitteeksi turvallisten peruspankkipalvelujen tarjoaminen koko väestölle.

Digitalisaatio, uudet teknologiat, uusiutuva sääntely ja lisääntyvä kansainvälistyminen avaavat mahdollisuuksia uusille toimijoille ja toimintamalleille niin luotonannossa kuin rahoituspalveluissa yleisemminkin.

Globaali talous- ja rahoitusjärjestelmä on hyvin riippuvainen lyhytaikaisen rahoituksen häiriöttömästä välittymisestä etenkin dollarirahoituksen osalta.

Uusimmat indikaattorit taloudesta ovat olleet myönteisiä ja siten lyhyen aikavälin kasvunäkymät ovat hieman aiempaa positiivisemmat.

Keskeinen koronaviruksen tarttumiskanava on pisaratartunta eivätkä setelit ole todennäköinen tartunnan lähde.

Suomen talouden toipuminen koronakriisistä on saanut pontta vuoden 2020 loppupuolen odotettua paremmasta kehityksestä.

Epidemiatilanteen paheneminen edelleen kevään 2021 kuluessa on kääntämässä yritysten kannattavuusvaikeudet uudelleen kasvuun monilla palvelutoimialoilla.

Käteistä täytyy olla saatavilla ja sitä täytyy voida käyttää niin kauan kuin ihmiset sitä tarvitsevat ja haluavat.

Julkinen velka on globaalisti historiansa korkeimmalla tasolla koronakriisin myötä. Myös köyhimpien maiden velkaantuneisuus on kasvanut.

Mitä kustannuskilpailukyvyn kehityksestä voidaan sanoa nyt, kun koronakriisi heiluttelee voimakkaasti työn hintaa ja tuottavuutta koskevia tilastoja ja kun ennusteita koskeva epävarmuus on suurta?

Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt yleistyvät, mistä seuraa aineellisia vahinkoja kiinteistöille ja muulle infrastruktuurille. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi meritulvariskin todennäköisenä pahenemisena.

Erityisesti palvelualoilla elpyminen on takkuillut vuoden loppua kohti ja luottamus talouteen on tavallista heikompaa.

Mahdollisuus lainanottoon tuo kotitalouksille tarpeellista joustoa eri elämänvaiheissa. Maksukykyyn nähden liiallinen velkaantuminen voi kuitenkin pakottaa kiristämään vyötä kohtuuttoman paljon.

Taloyhtiölainakannan kasvu on aiheuttanut jo pitkään huolta kotitalouksien velkaantumisesta. Velallisten taloyhtiöiden keskimääräinen lainamäärä oli selvästi suurin Uudellamaalla.