Arkisto

Maailmantalouden epävarmuuden lisääntymisen ja euroalueen kasvun hidastumisen vaikutukset Suomen talouteen jääneet rajallisiksi loppuvuonna 2018.

Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut useita vuosia kestäneen heikkenemisen jälkeen. Koheneminen oli erityisen merkittävää vuonna 2017, kun kilpailukykysopimus astui voimaan.

Suomen talous jatkaa korkeasuhdanteessa. Merkkejä suhdanteen taittumisesta on kuitenkin erityisesti rakennusalalla, joka on käynyt kuumana jo useamman vuoden.

Yksi pankkien keskeisistä tehtävistä on pitkäaikaisten lainojen rahoittaminen lyhytaikaisilla talletuksilla ja markkinavarainhankinnalla. Varainhankinnan kääntöpuoli on siitä aiheutuva likviditeettiriski eli riski pankin kyvyttömyydestä rahoittaa toiminta ja selvitä maksuvelvoitteistaan ilman tappioita.

Tulevat eläkemenot ovat Suomessa suuremmat kuin EU-maissa keskimäärin. Jo sovitulla eläkemaksujen tasolla eläkejärjestelmä näyttää kuitenkin selviytyvän hyvin vastuistaan.

Yritysten ja kuluttajien luottamus Suomen talouteen on edelleen vahvaa, vaikka palvelualojen yritysten ja toisaalta kuluttajien suhdanneodotukset ovat ohittaneet lakipisteensä.

Suomen talouden suhdannetilanne on säilynyt vahvana kuluvan vuoden aikana. Kasvu on jatkunut vuoden toisella neljänneksellä.

Omistusasuminen saattaa vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja haitata näin työmarkkinoiden toimintaa. Kuitenkin omistusasujat työllistyvät paremmin kuin vuokralla asujat. Mikä on asumismuodon ja työttömyyden välinen yhteys?

Rakentamisessa eletään tällä hetkellä Suomessa korkeasuhdannetta. Asuntojen rakentamisessa, erityisesti aloituksissa ja lupakehityksessä kasvu on vahvaa.