Arkisto

Talouden suhdanne heikkenee Suomessa vahvan alkuvuoden jälkeen. Energiakriisi ja inflaation kiihtyminen ovat kasvattaneet taantuman uhkaa.

Nopeutuva muutos ja digitalisaatio ovat muokanneet maksamista viime vuosina. Käteismaksut tekivät ensin tilaa korttimaksuille, jonka jälkeen korttimaksut ovat olleet siirtymässä älylaitteisiin.

Suositus on laskelmien mukaan lähes neutraali, eli se pääosin sallii viime aikoina tyypilliset asuntolainanottajien velkamäärät. Neutraaliin mitoitukseen pääsemisessä poikkeusosuuden soveltamista tarvitsevat useimmiten opiskelijat ja yrittäjät, asuntosijoittajat sekä suurituloisten luokassa olevat lainanottajat. Suosituksen vaikutukset riippuvat siitä, miten pankit päättävät soveltaa suositusta.

Suomen talous kasvoi alkuvuonna, mutta suhdannenäkymät ovat heikentyneet.

Yritysasiakkaiden toteutuneet päästöt antavat puutteellisen kuvan pankin myöntämiin lainoihin liittyvästä siirtymäriskistä, mutta niiden objektiivinen mittaaminen on paljon helpompaa kuin muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden.

Älypuhelimet ovat mullistaneet maksamisen. Viime vuosien voimakkaasta kasvusta huolimatta mobiilimaksaminen on Suomessa edelleen muita Pohjoismaita selvästi vähäisempää.

Talouden kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna selvästi ja on jäämässä Suomen Pankin maaliskuussa julkaisemien skenaarioiden haarukkaan, 0,5-2,0 välille. Inflaatiota on vauhdittanut edelleen eniten energian hinnan nousu. Koronapandemiakaan ei ole vielä ohi, mikä vaikuttaa etenkin palvelualojen toipumiseen.

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset heikentävät koronakriisistä toipuvan euroalueen talouskasvua ja kiihdyttävät inflaatiota. Energian hinnat ovat nousseet ja tarjonnan pullonkaulat uhkaavat kärjistyä sekä reaalitulot laskea. Näkymien heikentymisestä huolimatta stagflaation riski on pienempi kuin 1970-luvulla mm. joustavampien reaalipalkkojen ja rahapolitiikan inflaatiotavoitteeseen sitoutumisen ansiosta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti jenergiahyödykkeiden hintoja ja kiihdytti siten kuluttajahintainflaatiota. Öljyn ja maakaasun hinnannousu on näkynyt erityisesti euroalueen energiainflaatiossa.

EU:n komissio julkisti viime vuoden loppupuolella lainsäädäntöehdotuksensa, jolla viimeistellään pankkien vakavaraisuussääntelyn uudistus. Ehdotuksella saatettaisiin täytäntöön viimeisimmät Basel III -standardeihin kuuluvat uudistukset.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi uuden synkän varjon talouteen. Kahdessa skenaariolaskelmassa sota Ukrainassa kiihdyttää inflaatiota ja heikentää talouskasvua kuluvana vuonna 0,5–2 prosenttiin. Talousvaikutukset voivat jäädä pitkäkestoisiksi.

Kulutusluottomarkkinan murroksesta johtuen kulutusluottojen kanta on ollut voimakkaassa kasvussa etenkin pandemiaa edeltävinä vuosina. Samalla suomalaisten kotitalouksien velan rakenne on muuttunut, kun asuntolainojen ohella myös kotitalouksien muiden luottojen määrä on kasvanut.

Pääomavirrat tuovat nouseviin talouksiin niiden kipeästi kaipaamia investointeja, mutta toisinaan ne voivat aiheuttaa suuria ongelmia. Tutkimusten mukaan makrovakausvälineet voivat olla pääomarajoitteita tehokkaampia hillitsemään suurten ja nopeasti liikkuvien pääomavirtojen negatiivisia vaikutuksia.

Inflaatiota on kiihdyttänyt erityisesti energian hintojen nousu, palveluhintojen elpyminen talouden avautumisen myötä, sekä erilaiset tuotantokapeikot. Näiden tekijöiden väistyessä inflaation ennustetaan asteittain hidastuvan.

Tuoreiden ennusteiden perusteella Suomen kustannuskilpailukyky näyttää vuonna 2022 olevan lähellä koronapandemiaa edeltänyttä tasoa. Epävarmuutta näkymiin tuo osaltaan se, että toteutunutta kehitystä kuvaavissa tilastotiedoissa ei ole vielä nähtävissä ennusteissa odotettua työn hinnan nousun tuntuvaa kiihtymistä euroalueella.

Rahapolitiikka kohdistuu kotitalouksiin eri tavalla ja voi vaikuttaa tulojen ja varallisuuden jakautumiseen kotitalouksien välillä. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka tukee Suomen talouskasvua ja inflaatiota, mutta vaikutukset tulo- ja varallisuuseroihin jäävät vähäisiksi.

Omikronmuunnoksen nopea leviäminen kasvattaa riskiä tuotannon supistumiselle kohonneiden sairaspoissaolojen ja heikentyneiden maailmantalouden näkymien myötä. Suomen talouskasvun odotetaan hidastuvan alkuvuonna, mutta jatkavan joulukuun ennusteurallaan.

Euroalueella ja myös globaalisti käteisen liikkeeseen lasku on koronapandemian aikana suurimmassa osassa maita kiihtynyt. Koronapandemian aikana keskeisin motiivi käteisvarantojen kasvulle näytti kuitenkin olevan välttämättömien maksujen turvaaminen.

Suomen vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi vuonna 2020 oltuaan alijäämäinen jo lähes vuosikymmenen ajan. Vaihtotaseen ylijäämää ovat kuitenkin kasvattaneet pääosin tekijät, joiden vaikutus jäänee tilapäiseksi.

Suomalaisten velkaantuminen on jatkanut pandemiastakin huolimatta kasvuaan. Noin kuudella prosentilla suomalaisista kotitalouksista on henkilökohtaisia velkoja vähintään neljä kertaa tulojensa verran.