Ilmastonmuutos vaikuttaa pankkien toimintaan erilaisten riskien kautta. Fyysiset riskit, kuten tulvat ja myrskyt, voivat tuhota fyysistä pääomaa ja vaikeuttaa velallisten kykyä hoitaa velkaa. Siirtymäriskit puolestaan liittyvät siirtymiseen kohti hiilineutraalia taloutta ja muuttuvat ilmastopolitiikan, kuluttaja- ja sijoittajasentimentin sekä teknologisen kehityksen mukaan.
Euroopan pääomamarkkinat ovat pienet ja pirstaleiset, ja niiden on ollut vaikeuksia vastata Yhdysvaltojen vetovoimaan. Toimivat pääomamarkkinat tarvitsevat sijoituksia Euroopasta ja Euroopan ulkopuolelta. Pääomamarkkinoiden kasvu vaatii tukea myös pankkisektorilta. Komissio ehdottaa uutta strategiaa pääomamarkkinoiden kasvun vauhdittamiseksi.
Suomen Pankin pitkän aikavälin ennuste vuosille 2024–2075 koostuu kolmesta skenaariosta inhimillisen pääoman, kiinteän pääoman ja bruttokansantuotteen kehitykselle.
Suomen talous alkoi vähitellen kasvaa vuoden 2024 kuluessa, mutta vuositasolla BKT on silti jäämässä pienemmäksi kuin vuonna 2023. Tammikuun talouskatsaus esittelee suhdannetilannetta tiiviin kuviopaketin muodossa.
Tekoälyn nopea kehitys ja generatiivisen tekoälyn läpimurto tuovat muutoksia talouteen. Työmarkkinoilla tekoäly tulee korvaamaan tai tukemaan ihmistyötä monissa tehtävissä ja ammateissa.
EKP julkaisi heinäkuussa 2024 tiedotteen eurojärjestelmän yhteisestä linjauksesta koskien maksulaitosten pääsyä keskuspankin ylläpitämiin maksujärjestelmiin. Tämän artikkelin tarkoitus on avata linjausten taustoja sekä pohtia millaisia vaikutuksia muutoksella voisi olla maksupalveluiden tarjontaan.
Kotimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden jo toista vuotta jatkuneessa laskusuhdanteessa kiinteistökaupat ovat pysytelleet vähäisinä, kiinteistöjen markkina- ja vakuusarvot laskeneet ja pankkien luottoriskit jatkaneet kasvuaan. Kiinteistösektorin haasteet eivät ole kuitenkaan horjuttaneet kotimaisen rahoitusjärjestelmän vakautta.
Viime vuosien hidasta tuottavuuskehitystä yrityssektorilla selittävät pitkälti sekä teollisuuden että palveluiden heikko tuottavuuskasvu, vaikka palvelut ovat ajoittain vaikuttaneet positiivisesti yrityssektorin tuottavuuskasvuun.
Saksassa teollisuustuotanto on kehittynyt viime vuosina hyvin heikosti. Syyt ovat osin rakenteellisia, osin suhdanneluonteisia. Tuotantoa ovat rajoittaneet esimerkiksi tuotantoketjuihin, energiaan, työvoimaan ja kysyntään liittyvät tekijät. Vihreä siirtymä, digitalisaatio, geopolitiikka ja demografinen kehitys ovat taustalla vaikuttavia suurempia ilmiöitä.
Ilmastonmuutos ja luontokato tuovat mukanaan uhkia rahoitusvakaudelle. Suomen rahoitussektorilla vaikuttaa olevan monia muita euroalueen maita vähemmän altistumia paljon kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaville yrityksille, mutta hiilineutraaliin siirtymään liittyviä riskejä voidaan tuskin täysin välttää Suomessakaan.
Suomen talouden elpyminen taantumasta on vaivalloista. Suomen Pankin syyskuun 2024 väliennusteen mukaan Suomen BKT supistuu vielä vuonna 2024. Talous toipuu hitaasti, ja vuonna 2025 BKT kasvaa 1,1 %. Vuonna 2026 kasvu kiihtyy 1,8 prosenttiin.
Generatiivisen tekoälyn on povattu tuovan suuria hyötyjä yhteiskuntaan, työelämään ja tuottavuuteen. Tekoälyä voidaan hyödyntää muun muassa operatiivisten tehokkuushyötyjen saavuttamiseen, riskienhallinnan kyvykkyyksien parantamiseen ja tuotevalikoiman monipuolistamiseen.
Suomen talous on kehittynyt vaisusti tänä vuonna, mutta suhdanteen pohja lienee käsillä. Elokuun talouskatsaus esittelee suhdannetilannetta tiiviin kuviopaketin muodossa.
Viime vuosien kriisit ja poikkeuksellisen nopea inflaatio tekivät loven sekä palkansaajien reaaliansioihin että kotitalouksien ostovoimaan. Inflaatio on kuitenkin ollut Suomessa hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin, mikä on tukenut suomalaisten reaalipalkkojen kehitystä suhteessa muuhun euroalueeseen.
Yritysten onnistuminen hiilitavoitteissaan vähentää pankkilainojen siirtymäriskiä. Yritysten päästötavoitteet ja tavoitteiden toteutuminen määrittävät osaltaan, miten siirtymässä menestytään.
Kansainvälinen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka korkeat korot ovat koetelleet velallisia. Riskinottohalukkuus rahoitusmarkkinoilla on lisääntynyt, mutta sijoittajat seuraavat tarkasti etenkin inflaation ja kiinteistömarkkinoiden luottoriskien kehitystä. Kansainvälisen rahoitusvakauden näkymät ovatkin kaikkiaan aiempaa valoisammat.
Rahapolitiikan kiristäminen on hillinnyt hintapaineita ja hidastanut talouskasvua euroalueella. Tässä kirjoituksessa esitettyjen arvioiden mukaan rahapolitiikan suurin vaikutus talouteen ajoittuu vuoden 2023 puolivälistä vuoteen 2025 saakka. Rahapolitiikan kiristyminen ei kuitenkaan yksin selitä euroalueen tämänhetkistä hidasta talouskasvua.
Tämä sivusto tallentaa laitteellesi pieniä datatiedostoja, joita kutsutaan evästeiksi. Evästeet on jaoteltu välttämättömiin, tilastollisiin sekä mainontaa kohdentaviin. Välttämättömät evästeet ovat aina päällä, koska ne mahdollistavat sivuston käytön ja tietoturvan.
Valitse ”Hyväksy evästeet” tai klikkaa ”Muokkaa evästeasetuksia”, lue lisätietoja ja räätälöi evästeet mieleiseksesi. Voit palata myöhemmin muokkaamaan tekemisiä valintoja.
Välttämättömät evästeet
Välttämättömät evästeet mahdollistavat sivuston tietoturvan ja perustoiminnot, kuten sivustolla navigoimisen ja hakutoiminnon. Välttämättömät evästeet eivät kerää mitään käyttäjää henkilöivää tietoa.
Tilastolliset evästeet
Tilastolliset evästeet auttavat meitä kehittämään sivustoa tarpeita vastaavaksi. Ne keräävät tietoa esimerkiksi käyttäjien päätelaitteista, sivuvierailuista ja sivustolla vietetystä ajasta. Tilastolliset evästeet eivät kerää mitään käyttäjää henkilöivää tietoa.
