Arkisto

Suomen talouden toipuminen koronakriisistä on saanut pontta vuoden 2020 loppupuolen odotettua paremmasta kehityksestä.

Epidemiatilanteen paheneminen edelleen kevään 2021 kuluessa on kääntämässä yritysten kannattavuusvaikeudet uudelleen kasvuun monilla palvelutoimialoilla.

Käteistä täytyy olla saatavilla ja sitä täytyy voida käyttää niin kauan kuin ihmiset sitä tarvitsevat ja haluavat.

Julkinen velka on globaalisti historiansa korkeimmalla tasolla koronakriisin myötä. Myös köyhimpien maiden velkaantuneisuus on kasvanut.

Mitä kustannuskilpailukyvyn kehityksestä voidaan sanoa nyt, kun koronakriisi heiluttelee voimakkaasti työn hintaa ja tuottavuutta koskevia tilastoja ja kun ennusteita koskeva epävarmuus on suurta?

Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt yleistyvät, mistä seuraa aineellisia vahinkoja kiinteistöille ja muulle infrastruktuurille. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi meritulvariskin todennäköisenä pahenemisena.

Erityisesti palvelualoilla elpyminen on takkuillut vuoden loppua kohti ja luottamus talouteen on tavallista heikompaa.

Mahdollisuus lainanottoon tuo kotitalouksille tarpeellista joustoa eri elämänvaiheissa. Maksukykyyn nähden liiallinen velkaantuminen voi kuitenkin pakottaa kiristämään vyötä kohtuuttoman paljon.

Taloyhtiölainakannan kasvu on aiheuttanut jo pitkään huolta kotitalouksien velkaantumisesta. Velallisten taloyhtiöiden keskimääräinen lainamäärä oli selvästi suurin Uudellamaalla.