Arkisto

Kansainvälisiä tuotantoketjuja järjestellään nyt uudella tavalla energiaomavaraisuus ja toimitusvarmuus huomioiden. Suomen taloudellinen menestys riippuu siitä, kuinka suomalaiset yritykset onnistuvat uudelleen sijoittumaan globaaleilla markkinoilla.

Asuntohinnat ovat kääntyneet laskuun Pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa. Asuntokauppojen määrä pienenee muun muassa nousevien korkojen takia. Kiinteistösijoitusyhtiöiden korkeat velkatasot tekevät niistä erityisen alttiita korkojen nousulle.

Keskuspankin rahapolitiikka ei toimi tyhjiössä, vaan keskuspankit joutuvat ottamaan huomioon myös hallitusten finanssipolitiikan luonteen, jossa päätöksiä tehdään usein lyhyemmällä aikajänteellä.

Saatavilla olevat talousluvut enteilevät talouden käännettä heikompaan. Marraskuun talouskatsaus esittelee suhdannetilannetta tiiviin kuviopaketin muodossa.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato on rahoitusvakaudelle yhtä suuri ongelma kuin ilmastonmuutos.

Suomessa uudistettiin vuonna 2022 makrovakauspolitiikkaa ohjaavia riskimittareita, jotka varoittavat pankkikriisin todennäköisyyden kasvusta.

Luotonanto-olosuhteita kuvaavat luottopolitiikka ja lainaehdot vaikuttavat pankkien luotonantoon ja voivat heijastaa talouden yleistä tilaa.

Sujuva maksaminen minne tahansa maapallolla edistää maailmanlaajuista kaupankäyntiä ja luo osaltaan tasapuolisemmat lähtökohdat toimijoille. Maksamisen teknologia on kehittynyt yhä tehokkaammaksi, ja se on parhaimmillaan reaaliaikaista ja kustannustehokasta.

Talouden suhdanne heikkenee Suomessa vahvan alkuvuoden jälkeen. Energiakriisi ja inflaation kiihtyminen ovat kasvattaneet taantuman uhkaa.

Nopeutuva muutos ja digitalisaatio ovat muokanneet maksamista viime vuosina. Käteismaksut tekivät ensin tilaa korttimaksuille, jonka jälkeen korttimaksut ovat olleet siirtymässä älylaitteisiin.

Suositus on laskelmien mukaan lähes neutraali, eli se pääosin sallii viime aikoina tyypilliset asuntolainanottajien velkamäärät. Neutraaliin mitoitukseen pääsemisessä poikkeusosuuden soveltamista tarvitsevat useimmiten opiskelijat ja yrittäjät, asuntosijoittajat sekä suurituloisten luokassa olevat lainanottajat. Suosituksen vaikutukset riippuvat siitä, miten pankit päättävät soveltaa suositusta.

Suomen talous kasvoi alkuvuonna, mutta suhdannenäkymät ovat heikentyneet.

Yritysasiakkaiden toteutuneet päästöt antavat puutteellisen kuvan pankin myöntämiin lainoihin liittyvästä siirtymäriskistä, mutta niiden objektiivinen mittaaminen on paljon helpompaa kuin muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden.

Älypuhelimet ovat mullistaneet maksamisen. Viime vuosien voimakkaasta kasvusta huolimatta mobiilimaksaminen on Suomessa edelleen muita Pohjoismaita selvästi vähäisempää.

Talouden kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna selvästi ja on jäämässä Suomen Pankin maaliskuussa julkaisemien skenaarioiden haarukkaan, 0,5-2,0 välille. Inflaatiota on vauhdittanut edelleen eniten energian hinnan nousu. Koronapandemiakaan ei ole vielä ohi, mikä vaikuttaa etenkin palvelualojen toipumiseen.

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset heikentävät koronakriisistä toipuvan euroalueen talouskasvua ja kiihdyttävät inflaatiota. Energian hinnat ovat nousseet ja tarjonnan pullonkaulat uhkaavat kärjistyä sekä reaalitulot laskea. Näkymien heikentymisestä huolimatta stagflaation riski on pienempi kuin 1970-luvulla mm. joustavampien reaalipalkkojen ja rahapolitiikan inflaatiotavoitteeseen sitoutumisen ansiosta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti jenergiahyödykkeiden hintoja ja kiihdytti siten kuluttajahintainflaatiota. Öljyn ja maakaasun hinnannousu on näkynyt erityisesti euroalueen energiainflaatiossa.

EU:n komissio julkisti viime vuoden loppupuolella lainsäädäntöehdotuksensa, jolla viimeistellään pankkien vakavaraisuussääntelyn uudistus. Ehdotuksella saatettaisiin täytäntöön viimeisimmät Basel III -standardeihin kuuluvat uudistukset.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi uuden synkän varjon talouteen. Kahdessa skenaariolaskelmassa sota Ukrainassa kiihdyttää inflaatiota ja heikentää talouskasvua kuluvana vuonna 0,5–2 prosenttiin. Talousvaikutukset voivat jäädä pitkäkestoisiksi.

Kulutusluottomarkkinan murroksesta johtuen kulutusluottojen kanta on ollut voimakkaassa kasvussa etenkin pandemiaa edeltävinä vuosina. Samalla suomalaisten kotitalouksien velan rakenne on muuttunut, kun asuntolainojen ohella myös kotitalouksien muiden luottojen määrä on kasvanut.