Artikkelihaku

Jo vuosikymmenten aikana tapahtunut ja viime vuosina entisestään kiihtynyt uusien maksuvälineiden kehitys on vähentänyt käteisen käyttöä maksuvälineenä. Tämä trendi sai lisäpuhtia koronapandemian aikana.

EKP:n rahapolitiikan kiristystoimet välittyivät merkittävissä määrin markkinakorkoihin vuoden 2023 kevääseen mennessä.

Suomi on taantumassa. Hinta- ja korkotason nousu sekä heikentynyt vientikysyntä painavat taloutta, ja taantumasta toipuminen on hidasta.

Ilmastonmuutos ja sen torjunta vaikuttavat makrotalouteen monin tavoin. Pankkien korkotuotot kasvavat eniten, jos ilmastonmuutoksen torjunnassa ei viivytellä.

Suomen Pankin ennusteen mukaan kotitalouksien ostovoima vahvistuu lähivuosina ja palauttaa talouden kasvuun. Useimmilla mittareilla reaaliansiot ja ostovoima palautuvat sotaa edeltävälle tasolle jo lähivuosien aikana.

Suomen talouskasvu on pysähdyksissä ja näkymät seuraaville kuukausille ovat yhä heikot muun muassa heikkojen luottamuslukujen seurauksena.

Nyt kohta kaksi vuotta jatkunut nopea inflaatio on tuonut esiin lukemattomia kysymyksiä inflaation luonteesta ja inflaatioon vaikuttavista tekijöistä. On paikallaan tarkastella, mitä historiallinen tilastoaineisto kertoo inflaation dynamiikasta ja kestosta.

Kryptomarkkinoiden vaikutukset kansainväliseen rahoitusjärjestelmään ovat olleet vähäiset, mutta kasvavat kytkökset huolestuttavat. Eurooppa on edelläkävijä alan sääntelyssä MiCA-asetuksen myötä.

Väestön ikääntyminen vähentää työikäisen väestön ja työllisten määrää Suomessa. Osaavan työpanoksen saatavuuden varmistaminen edellyttää koulutustason nostamista ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

Suomen talouskasvu on pysähdyksissä ja näkymät lähikuukausille ovat vaisut.

Venäjän hyökkäyssodan, inflaation kiihtymisen ja rahapolitiikan kiristymisen seurauksena IMF:n jäsenmaiden tarve rahoitustuelle on kasvanut. Tukeakseen jäsenmaitaan IMF:n johtokunta hyväksyi maaliskuussa 2023 kaksi IMF-ohjelmiin liittyvää muutosta: jäsenmaiden nostolimiittejä kasvatettiin perusrahoitusresursseista myönnetyissä rahoitusohjelmissa ja IMF-ohjelman myöntäminen tehtiin mahdolliseksi jäsenmaalle, jonka tilanne on poikkeuksellisen epävarma johtuen ulkoisista tekijöistä, joihin maan päättäjät eivät voi vaikuttaa.

Kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut viime vuosina, ja valtaosa kotitalouslainoista Suomessa on vaihtuvakorkoisia. Kotitalouskohtaiset tiedot paljastavat, kuinka herkästi kotitaloudet joutuisivat taloudelliseen ahdinkoon korkojen nousun, sähkön kallistumisen tai työttömyyden pahenemisen seurauksena.

Energian voimakas kallistuminen hidastaa talouskasvua merkittävästi, jos hintojen nousu jää pysyväksi. Energian hintojen vaihtelu on kuitenkin ollut voimakasta, ja tuleva kehitys vaikeasti ennakoitavaa.

Talouden vaisu kehitys jatkuu vuonna 2023, sillä nopean inflaation ja korkojen nousun vaikutukset välittyvät talouteen viipeellä.

Maksujärjestelmien säännöllinen uudistaminen on tarpeen, sillä maksaminen on muuttunut rajusti viime vuosien aikana.

Yleensä tilastoja ylläpidetään siksi, että todellisesta taloudellisesta käyttäytymisestä saataisiin luotettava mielikuva. Käteistilastojen tulkinta rahoitustilinpidon osalta ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista.

Suomen talouden näkymät lähikuukausille ovat vaisut. Tammikuun talouskatsaus esittelee suhdannetilannetta tiiviin kuviopaketin muodossa.

Rakennussektorilla on merkittävä rooli energiankulutuksessa ja energian käytöstä aiheutuvissa kasvihuonekaasupäästöissä. Tätä pyritään korjaamaan muun muassa rakennusten energiatehokkuutta parantamalla, mikä Suomessa kohdistuisi ennen kaikkea olemassa olevan rakennuskannan parannuksiin.

Viime vuodet suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa on ykkösaiheena ollut työvoiman riittävyys. Useat työnantajille tehdyt kyselyt kielivät, että työvoiman saanti on yksi pahimmista pullonkauloista toiminnan jatkamisessa ja laajentamisessa.