Finanssikriisin jälkeinen taantuma jää Suomen taloushistoriaan poikkeuksellisen pitkänä. Kymmenen ja puoli vuotta siihen meni, mutta tänä vuonna BKT viimein ylitti aiemman suhdannehuipun.

Rakentamisessa eletään tällä hetkellä Suomessa korkeasuhdannetta. Asuntojen rakentamisessa, erityisesti aloituksissa ja lupakehityksessä kasvu on vahvaa.

Kansainvälisen kaupan rajoitusten laajamittainen käyttö hidastaisi maailmankauppaa ja Suomen talouskasvua merkittävästi.

Suhdannekäänteen jälkeen työvoimakustannusten kasvu hidastui, ja tuotannon hinnan nousu on selvimmin ollut yhteydessä yritysten kannattavuuden paranemiseen.

Tuotanto ylittää potentiaalin ja Suomen talouden arvioidaan pysyvän korkeasuhdanteessa vuosina 2018–2020.

Arvioinnin kohteena ollut ajanjakso 2004 - 2017 on ollut erittäin haasteellinen ennustamisen kannalta.

Talousennustaminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Emme osaa kertoa kovin tarkasti, kuinka paljon inflaatio muuttuu tai BKT kasvaa ensi tai sitä seuraavana vuonna. Joskus menemme metsään jopa prosenttiyksiköillä.

Lyhyen aikavälin ennustemallit eli ns. nowcasting-mallit hyödyntävät tarjolla olevaa tietoa taloudesta ja ennustavat kehitystä lähitulevaisuudessa.