Rahapolitiikka on keskeisiltä osin inflaatio-odotuksiin vaikuttamista. Euroalueella se nojaa EKP:n rahapolitiikan ennakoivaan viestintään ja enenevässä määrin sen talouden tilasta riippuvaan osaan.

Euroopan komissio on peräänkuuluttanut euron kansainvälisen roolin vahvistamista. Sillä tuettaisiin pyrkimyksiä kasvattaa EU:n merkittävyyttä globaalina toimijana ja vastuunkantajana.

Onko maailmantalous muuttunut taistelutantereeksi, jolla kovasta kansallisten etujen ajamisesta on tullut prioriteetti kansainvälisen yhteistyön sijaan?

Rahapolitiikan tavoitteena on säilyttää euron ostovoima eli turvata euroalueen hintavakaus. EKP:n neuvosto tekee kaikki rahapoliittiset päätökset euroalueella.

Maailmantalouden suotuisia kasvunäkymiä varjostaa protektionismin uhka. Euroalueella kasvu on piristynyt. Osa siitä on kestävällä pohjalla, mutta pitkän aikavälin kasvu jäänee kriisiä edeltävää aikaa hitaammaksi.

Euroalueen viitekorkojen kehittämistyössä on tapahtunut viime aikoina paljon. Tavoitteena on uudistaa mm. euribor-korkojen laskentatapa.

Euroalueen talous kasvaa rahapolitiikan tukemana. Luottamus talouteen on vahvaa, ja investoinnit ja työllisyys kasvavat. Toisaalta jäljellä on yhä finanssi- ja velkakriisistä periytyneitä ongelmia ja rakenneuudistusten vauhti on hidastunut.

Keskuspankki voi elvyttää taloutta lupaamalla pitää korot matalina tulevaisuudessa. Tämän ns. ennakoivan viestinnän tehokkuutta voi arvioida sen perusteella, miten viestintä vaikuttaa markkinoiden korko-odotuksiin.