Useimmilla EU:n jäsenvaltioilla oli vuonna 2017 aktiivisessa käytössä jokin makrovakausväline. Riskien syntyminen pankkisektorin ulkopuolisilla rahoitusmarkkinoilla luo uusia haasteita.

Sääntelyuudistuksilla ja makrovakaustoimilla on parannettu EU:n pankkikeskeisen rahoitusjärjestelmän riskinsietokykyä. Seuraavaksi tartutaan pankkijärjestelmän ulkopuolella syntyviin vakausriskeihin.

Brexitin vaikutukset reaalitalouteen näkyvät vasta ajan kuluessa. Kolme kuukautta äänestystuloksen jälkeen eroilmoitus on edelleen jättämättä ja Britannia on yhä virallisesti EU-jäsenmaa.

Vielä ennen taantumaa Suomi kuroi umpeen Euroopan vauraimpien pienten talouksien etumatkaa mutta on nyt jäämässä yhä enemmän jälkeen.

Eurooppalaiset pääomamarkkinat ovat edelleen kehittymättömät Yhdysvaltoihin verrattuna. Olemassa olevia rakennuspalikoita kannattaa hyödyntää, kun pääomamarkkinaunionia luodaan EU:ssa.

Suomen talousvaikeudet ovat viime aikoina käynnistäneet keskustelun talous- ja rahaliiton hyödyistä.

Euroalueen rahapolitiikka on ollut hyvin elvyttävää. Talous onkin palaamassa raiteilleen euroalueella. Kiinan talouden äkkipysähdys olisi euroalueen kasvulle suuri riski.

Jos euroalueen elpyminen osoittautuisi odotettua hitaammaksi, se toisi haasteita rahapolitiikalle. EKP:n neuvosto seuraa kehitystä. Laajennettu osto-ohjelma on laadittu siten, että kokoa ja kestoa voidaan tarpeen mukaan muuttaa.