Makrovakauspolitiikan tavoitteena on varmistaa vakaat ja toimivat rahoitusmarkkinat. Suomella on tällä hetkellä käytössä viisi makrovakausvälinettä, mikä on vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin.

Onko maailmantalous muuttunut taistelutantereeksi, jolla kovasta kansallisten etujen ajamisesta on tullut prioriteetti kansainvälisen yhteistyön sijaan?

Useimmilla EU:n jäsenvaltioilla oli vuonna 2017 aktiivisessa käytössä jokin makrovakausväline. Riskien syntyminen pankkisektorin ulkopuolisilla rahoitusmarkkinoilla luo uusia haasteita.

Sääntelyuudistuksilla ja makrovakaustoimilla on parannettu EU:n pankkikeskeisen rahoitusjärjestelmän riskinsietokykyä. Seuraavaksi tartutaan pankkijärjestelmän ulkopuolella syntyviin vakausriskeihin.

Brexitin vaikutukset reaalitalouteen näkyvät vasta ajan kuluessa. Kolme kuukautta äänestystuloksen jälkeen eroilmoitus on edelleen jättämättä ja Britannia on yhä virallisesti EU-jäsenmaa.

Vielä ennen taantumaa Suomi kuroi umpeen Euroopan vauraimpien pienten talouksien etumatkaa mutta on nyt jäämässä yhä enemmän jälkeen.

Eurooppalaiset pääomamarkkinat ovat edelleen kehittymättömät Yhdysvaltoihin verrattuna. Olemassa olevia rakennuspalikoita kannattaa hyödyntää, kun pääomamarkkinaunionia luodaan EU:ssa.

Suomen talousvaikeudet ovat viime aikoina käynnistäneet keskustelun talous- ja rahaliiton hyödyistä.