Uusi koronaviruksen leviämisaalto ja sitä seuranneet lukuisat yhteiskunnan sulkutoimenpiteet merkitsivät epävarmuuden jatkumista rahoitusmarkkinoilla ja taloudessa.

Elvyttävän rahapolitiikan luoma tila muulle talouspolitiikalle tulee hyödyntää tehokkaasti talouden uudistamiseksi koko euroalueella. Tuottavuuden ja työllisyyden kasvu nojaavat lopulta kykyymme uudistua.

Euroalueen talous supistui 15 % vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Nopeilla ja vahvoilla talouspolitiikan toimilla on ehkäisty pandemian haittavaikutuksia, mutta epävarmuus on suurta ja toipuminen vie aikaa.

Koronapandemia on heikentänyt merkittävästi euroalueen taloutta ja näkymät ovat yhä epävarmat. Elpymiseen vaikuttaa mm. kuinka hyvin tasapainoilu viruksen ja talouden välillä onnistuu, ja miten nopeasti luottamus kohenee.

Koronapandemia heikentää entisestään pankkien lyhyen aikavälin kannattavuutta. Viranomais- ja keskuspankkitoimenpiteillä hillitään rahoituskustannusten nousua ja tuetaan luotonantokykyä.

Maailmantalouden suhdannekäänne hitaamman kasvun suuntaan tapahtui vuoden 2018 alkupuolella. Kauppasota ja brexit lisäävät taantuman riskiä.

Porrastetun talletuskorkojärjestelmän tavoitteena on tukea rahapolitiikan välittymistä pankkien kautta yrityksille ja kotitalouksille. Järjestelmä on osa EKP:n neuvoston laajaa rahapoliittista elvytyspakettia.

Euroalueen tuottavuuskasvu on hidastunut 2000-luvun alusta lähtien. Hidastumisen syy saattaa olla uuden teknologian käyttöönoton väheneminen.