Euroopan komissio on peräänkuuluttanut euron kansainvälisen roolin vahvistamista. Sillä tuettaisiin pyrkimyksiä kasvattaa EU:n merkittävyyttä globaalina toimijana ja vastuunkantajana.

Euroalueen nopeimman kasvun vaihe näyttäisi olevan ohi, mutta talouden vire jatkuu vahvana. Protektionismi ja Italian talouspolitiikka ruokkivat epävarmuutta.

Rahapolitiikan tavoitteena on säilyttää euron ostovoima eli turvata euroalueen hintavakaus. EKP:n neuvosto tekee kaikki rahapoliittiset päätökset euroalueella.

Maailmantalouden suotuisia kasvunäkymiä varjostaa protektionismin uhka. Euroalueella kasvu on piristynyt. Osa siitä on kestävällä pohjalla, mutta pitkän aikavälin kasvu jäänee kriisiä edeltävää aikaa hitaammaksi.

Talous on finanssikriisistä johtuneen jyrkän supistumisen jälkeen kehittynyt hyvin eri tavoin eri euromaissa. Talouden toimivat rakenteet näyttävät edistäneen toipumista.

Miten Kiinan talouden ripeä mutta hallittu rakennemuutos sekä velkavetoisen kasvun äkkijarrutus vaikuttaisivat Kiinan ja euroalueen talouteen?

4.4.2017 on uuden 50 euron setelin virallinen liikkeeseenlaskupäivä. Liki 4,5 miljardia uuden Europa-sarjan seteliä varastoissa ympäri Eurooppaa on odottanut pääsyä päivän valoon tehdäkseen tehtävänsä.

Viimeisen 10 vuoden aikana kehittyneiden talouksien luonnollisen koron arvioidaan laskeneen huomattavasti. Arviot koron tasosta ovat kuitenkin epävarmoja, mikä hankaloittaa koron käyttämistä rahapolitiikan ohjenuorana.