Velkaantuminen ei taitu, vaikka talous kääntyy kasvuun. Myös kestävyysvaje on entistä suurempi. Julkisen talouden suunnanmuutos on tarpeen kriisin jälkeen.

Koronapandemia on heikentänyt merkittävästi euroalueen taloutta ja näkymät ovat yhä epävarmat. Elpymiseen vaikuttaa mm. kuinka hyvin tasapainoilu viruksen ja talouden välillä onnistuu, ja miten nopeasti luottamus kohenee.

Hyvässä kunnossa oleva julkinen talous on korvaamaton suoja vaikeuksien koittaessa. Tärkeää on kohdistaa finanssipoliittinen elvytys tehokkaasti sekä edetä rakenteellisissa uudistuksissa. Suomalaisilla työmarkkinoilla on niilläkin näytön paikka talouden elpymisvaiheessa.

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona ehdotuksensa elpymisrahastoksi, joka auttaisi käynnistämään talouden moottoreita koronaviruksen ravistelemassa Euroopassa.

Inflaatio on rahataloudellinen ilmiö aina ja kaikkialla, mutta se ei ole riippumaton finanssipolitiikasta.

Suomen talouden tulee sopeutua väestön ikääntymiseen ja finanssikriisin jälkeisiin talouden takaiskuihin. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydessä on tuntuva vaje.

Kun otetaan huomioon finanssipolitiikan liikkumavara ja tämänhetkinen suhdannetilanne, tilanne on euroalueella haastava.

Väestön ikääntyminen lisää julkisen talouden menoja samalla, kun työikäisten määrän lasku rajoittaa talouskasvua. Kestävyysvaje jää 3 prosenttiin BKT:stä.