Valtiot ja yritykset velkaantuvat pyrkiessään torjumaan ja hillitsemään koronapandemian negatiivisia vaikutuksia. Tämä vähentää niiden mahdollisuuksia kohdistaa jatkossa resursseja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Kestävän rahoituksen tarve on kasvanut ilmastonmuutoksen hillitsemisen kiireellisyyden takia.

Uusiutuva energia on nykyään liiketaloudellisestikin kannattavaa, mutta rahoituksen tarve on paljon totuttua suurempi.

Kestävän rahoituksen avainkysymys on, miten investointeja voidaan ohjata tukemaan päästövähennystavoitteita nopeammin ja tehokkaammin, mutta samalla tasapainoisesti.

Ilmastonmuutoksesta – sen vaikutuksista, sen ehkäisemisestä tai pahimmassa tapauksessa ehkäisemisen epäonnistumisesta – syntyvien riskien ja kustannusten arvioiminen on suuri haaste finanssisektorin toimijoille.

IMF:n vuosikokouksen keskusteluja värittivät erityisesti maailmantalouden heikentynyt vire ja siihen liittyvät huolet. Kasvu on hidastunut laaja-alaisesti ja näkymät ovat epävarmat.

Talouskasvu liittyy tiiviisti päästöjen lisääntymiseen eikä yhteyttä ole helppo purkaa. Se on kuitenkin välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Euroalueen rahapolitiikka tukee talouskasvua ja työllisyyttä Suomessa.