Euroalueen rahapolitiikka tukee talouskasvua ja työllisyyttä Suomessa.

Nopean kasvun vuosina tulisi vahvistaa pahan päivän puskureita, jotta tulevia taantumia ja muita ikäviä yllätyksiä varten olisi elvytysvaraa.

Julkisen velan suhde BKT:een kaksinkertaistui finanssikriisin jälkeen. Nyt suunta on alaspäin, mutta väestön ikääntyminen lisää julkisia menoja ja uhkaa kasvattaa velkasuhdetta uudelleen.

Suomen julkisen talouden tila on kohentunut. Sen alijäämä on pienentynyt, ja julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on alkanut supistua. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys vaatii kuitenkin edelleen ponnistuksia.

Suomen talous kasvoi viime vuonna nopeasti viennin ja investointien vauhdittamana. Talouskasvu näyttää jatkuvan ainakin alkuvuoden.

Suomen Pankki ennustaa, että Suomen BKT kasvaa 3,1 % vuonna 2017, 2,5 % vuonna 2018 ja 1,5 prosentin vuosivauhtia 2019–2020. Talouskasvu on laaja-alaista ja vienti vauhdittaa kasvua. Vaihtotaseen paraneminen luo pohjaa tasapainoisemmalle kasvulle.

Talouskasvun ja työllisyyden kestävyyden kannalta on tärkeää, että Suomen kustannuskilpailukyvyn paraneminen jatkuu. Julkista taloutta voidaan puolestaan vahvistaa rakenteellisilla uudistuksilla.

Väestön ikääntyminen lisää julkisen talouden menoja samalla, kun työikäisten määrän lasku rajoittaa talouskasvua. Kestävyysvaje jää 3 prosenttiin BKT:stä.