Suomen talouden tulee sopeutua väestön ikääntymiseen ja finanssikriisin jälkeisiin talouden takaiskuihin. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydessä on tuntuva vaje.

Julkiseen talouteen tulisi kerätä puskureita silloin, kun taloustilanne ei ole erityisen huono. Se auttaisi kestävyysvajeen pienentämisessä ja tuleviin taantumiin varautumisessa.

Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta on 4,7 prosenttia. Jos julkiset menot jäävät pitkällä aikavälillä tuloja suuremmiksi, julkinen velka alkaa ennen pitkää kasvaa hallitsemattomasti.

Julkista taloutta tulee vahvistaa aktiivisesti silloin, kun talous ei ole matalasuhdanteessa.

Suomen talouskasvu hidastuu seuraavan kolmen vuoden aikana. Kasvu on hidastunut myös euroalueella sekä muualla maailmassa. Edellytyksiä Suomen talouden kasvulle on kuitenkin yhä olemassa.

Euroalueen rahapolitiikka tukee talouskasvua ja työllisyyttä Suomessa.

Nopean kasvun vuosina tulisi vahvistaa pahan päivän puskureita, jotta tulevia taantumia ja muita ikäviä yllätyksiä varten olisi elvytysvaraa.

Julkisen velan suhde BKT:een kaksinkertaistui finanssikriisin jälkeen. Nyt suunta on alaspäin, mutta väestön ikääntyminen lisää julkisia menoja ja uhkaa kasvattaa velkasuhdetta uudelleen.