Velkaantuminen ei taitu, vaikka talous kääntyy kasvuun. Myös kestävyysvaje on entistä suurempi. Julkisen talouden suunnanmuutos on tarpeen kriisin jälkeen.

EU hakee pääomamarkkinoilta yhteistä velkaa huomattavan määrän, jonka seurauksena EU:sta tulee yksi Euroopan suurimmista velkapapereiden liikkeeseenlaskijoista tulevien vuosien aikana.

Suomen julkisen talouden tila on kohentunut. Sen alijäämä on pienentynyt, ja julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on alkanut supistua. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys vaatii kuitenkin edelleen ponnistuksia.

Väestön ikääntyminen lisää julkisen talouden menoja samalla, kun työikäisten määrän lasku rajoittaa talouskasvua. Kestävyysvaje jää 3 prosenttiin BKT:stä.

Julkisen velan vaikutus talouskasvuun on ollut vilkkaan taloustieteellisen tutkimuksen kohteena viime vuosina. Vaikka julkisen velan suhde on ollut kasvussa, pienet julkiset korkomenot ovat suojanneet Suomen taloutta epäsuotuisilta vaikutuksilta.

Viime vuosien aikana keskustelu finanssipolitiikan liikkumavarasta on liittynyt erityisesti finanssipolitiikan rooliin taantuman ja hitaan kas-vun oloissa, kun samalla kansainvälisen finanssikriisin jäljiltä monis-sa maissa on kamppailtu julkisen velan kasvun hillitsemiseksi.

Kreikan seitsemän vuotta jatkunut talouskriisi on ollut poikkeuksellisen monimutkainen ja haasteita täynnä.

Euroopan velkakriisin hellittäessä keskustelu siitä, kuinka finanssipolitiikalla voitaisiin tukea kasvua, on aktivoitunut.