Siirryttäessä ilmaston kannalta kestävämpiin toimintavaihtoehtoihin yritykset kohtaavat siirtymäriskejä, joiden taloudellinen merkitys on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Suomen talouskasvu hidastuu seuraavan kolmen vuoden aikana. Kasvu on hidastunut myös euroalueella sekä muualla maailmassa. Edellytyksiä Suomen talouden kasvulle on kuitenkin yhä olemassa.

Helppolukuinen yhteenveto johdattaa maaliskuun Euro & talous -julkaisussamme esitettyyn arvioon maailmantalouden ja rahapolitiikan kehityksestä.

Yhdysvaltojen ja Kiinan heinä-syyskuussa 2018 asettamat laajat tuontitullit ovat lyhyellä aikavälillä pikemminkin lisänneet maiden välisen tavarakaupan epätasapainoa kuin korjanneet sitä.

Maailmantalouden kasvu on yhä vahvaa, mutta poliittinen epävarmuus jäytää tulevia näkymiä. Kasvua uhkaavat riskit kauppapolitiikassa ja nousevissa talouksissa ovat voimistuneet. Näin voidaan tiivistää IMF:n ja Maailmanpankin vuosikokousten saldo.

Suomen viennin markkinaosuus maailmankaupasta on finanssikriisistä lähtien jatkuvasti pienentynyt. Missä määrin markkinaosuuden kutistumista selittää tavaraviennin rakenne?