Lue helppolukuisesta yhteenvedosta arvio Suomen talouden tilasta vuosina 2019–2021.

Matalan tuottavuuden yritysten määrä Suomessa on suuri, mutta kapea kärki nostaa keskimääräistä tuottavuutta. Eturintaman yrityksilläkin tuottavuuskasvu enimmäkseen matelee.

Viimeisten 40 vuoden aikana Kiinan lähes ällistyttävän nopea talouskasvu on perustunut markkinoiden vähittäiseen, mutta jatkuvaan vapauttamiseen sekä suhteellisen korkeaan investointiasteeseen.

Julkisen talouden tasapainottuminen itsestään talous- ja tuottavuuskasvun kautta näyttää toiveajattelulta. Talouden vaimeita näkymiä selittävät sekä ulkoiset että puhtaasti kotimaiset tekijät.

Maailmantalouden suotuisia kasvunäkymiä varjostaa protektionismin uhka. Euroalueella kasvu on piristynyt. Osa siitä on kestävällä pohjalla, mutta pitkän aikavälin kasvu jäänee kriisiä edeltävää aikaa hitaammaksi.

Euroalueen talous kasvaa rahapolitiikan tukemana. Luottamus talouteen on vahvaa, ja investoinnit ja työllisyys kasvavat. Toisaalta jäljellä on yhä finanssi- ja velkakriisistä periytyneitä ongelmia ja rakenneuudistusten vauhti on hidastunut.

Menestyvät supertähtiyritykset erottuvat yritysten suuresta massasta. Yhden koon talouspolitiikka sopiikin huonosti suurten tuottavuus- ja kannattavuuserojen ympäristöön.

Viimeaikainen globaali talouskeskustelu on kärjistäen keskittynyt voittajien ja häviäjien löytämiseen.