Kotimaan päätöksenteossa on kyettävä elämään kahta aikaa rinnakkain. Samalla kun torjutaan akuuttia kriisiä, on ajatukset suunnattava vahvasti kriisin jälkeisiin talouden haasteisiin.

Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta on 4,7 prosenttia. Jos julkiset menot jäävät pitkällä aikavälillä tuloja suuremmiksi, julkinen velka alkaa ennen pitkää kasvaa hallitsemattomasti.

Maailmantalouden näkymien heikkeneminen ja epävarmuuden kasvu välittyvät tällä hetkellä Suomen talouteen voimakkaammin kuin yleisesti on arvioitu.

Julkisen velan suhde BKT:een kaksinkertaistui finanssikriisin jälkeen. Nyt suunta on alaspäin, mutta väestön ikääntyminen lisää julkisia menoja ja uhkaa kasvattaa velkasuhdetta uudelleen.

Väestön ikääntyminen lisää julkisen talouden menoja samalla, kun työikäisten määrän lasku rajoittaa talouskasvua. Kestävyysvaje jää 3 prosenttiin BKT:stä.

Viime vuosien aikana keskustelu finanssipolitiikan liikkumavarasta on liittynyt erityisesti finanssipolitiikan rooliin taantuman ja hitaan kas-vun oloissa, kun samalla kansainvälisen finanssikriisin jäljiltä monis-sa maissa on kamppailtu julkisen velan kasvun hillitsemiseksi.

Euroopan velkakriisin hellittäessä keskustelu siitä, kuinka finanssipolitiikalla voitaisiin tukea kasvua, on aktivoitunut.