Sillä, miten palkoista sovitaan, on rahaliiton jäsenvaltiossa erityinen merkitys työllisyydelle ja talouskasvulle. Hyvin toimiva palkanmuodostus määrittää kilpailukyvyn kehityksen.

Suomen kustannuskilpailukyky on viime vuosina parantunut. Työllisyyden kannalta kustannuskilpailukyvyn olisi hyvä edelleen parantua.

Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut useita vuosia kestäneen heikkenemisen jälkeen. Koheneminen oli erityisen merkittävää vuonna 2017, kun kilpailukykysopimus astui voimaan.

Suomen talouskasvu jatkuu viime vuosia hitaampana. Finanssikriisiä edeltäneeseen kasvuvauhtiin ei ole paluuta.

Yritysten markkinavoima on Suomessa pitkällä aikavälillä pysynyt yllättävän vakaana.

Suomen kustannuskilpailukyky kääntyi selkeästi parempaan suuntaan vuonna 2017. Paraneminen voi jatkua myös vuonna 2018.

Resurssien vajaakäytön odotetaan asteittain vähenevän, ja maailmantalouden suotuisa kehitys tukee euroalueen kasvua. Nämä tekijät vahvistavat myös odotuksia siitä, että vaimea inflaatio palautuu vähitellen tavoitteen mukaiseksi.

Suomessa finanssikriisin alkuvaiheessa heikentynyttä kustannuskilpailukykyä ei toistaiseksi ole pystytty juuri korjaamaan. Euroalueeseen nähden Suomen kustannuskilpailukyky alkaa kuitenkin kohentua vuosina 2017–2019.