Suomen kustannuskilpailukyky on viime vuosina parantunut. Työllisyyden kannalta kustannuskilpailukyvyn olisi hyvä edelleen parantua.

Palkkojen nousu kotimarkkinatoimialoilla näkyy vientialoilla välituotteiden hintojen kautta ja vaikuttaa siten osaltaan vientialojen kustannuskilpailukykyyn.

Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut useita vuosia kestäneen heikkenemisen jälkeen. Koheneminen oli erityisen merkittävää vuonna 2017, kun kilpailukykysopimus astui voimaan.

Suomen kustannuskilpailukyky kääntyi selkeästi parempaan suuntaan vuonna 2017. Paraneminen voi jatkua myös vuonna 2018.

Kasvun nopeutuminen lieventää talouden ongelmia mutta ei ratkaise niitä. Teollisuuden pohja on kaventunut, työttömien määrä suuri ja julkinen talous alijäämäinen. Taloutta korjaavien toimenpiteiden jatkaminen on tärkeää.

Euroalueella tarvitaan yhä kasvua erittäin vahvasti ylläpitävää rahapolitiikkaa, jotta pohjainflaation nopeutumispaineet voimistuvat ja tukevat inflaatiota keskipitkällä aikavälillä.

Suomessa finanssikriisin alkuvaiheessa heikentynyttä kustannuskilpailukykyä ei toistaiseksi ole pystytty juuri korjaamaan. Euroalueeseen nähden Suomen kustannuskilpailukyky alkaa kuitenkin kohentua vuosina 2017–2019.

Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt 2000-luvulla. Vuoden 2017 alussa solmittu kilpailukykysopimus auttaa palauttamaan kadotettua kustannuskilpailukykyä.