Suomen talousennusteen vaihtoehtoislaskelmassa tarkastellaan sitä, mitä Suomen taloudelle tapahtuu, mikäli kansainvälisen talouden elpyminen viivästyy.

IMF:n vuosikokouksen keskusteluja värittivät erityisesti maailmantalouden heikentynyt vire ja siihen liittyvät huolet. Kasvu on hidastunut laaja-alaisesti ja näkymät ovat epävarmat.

Tavoitetta hitaampi inflaatio ja inflaatio-odotusten sitkeä lasku ovat rahapolitiikan keskeisiä haasteita. Pitkäaikaisen hitaan inflaation ja nollakorkojen haitallinen tasapaino heikentäisi olennaisesti rahapolitiikan liikkumavaraa suhdanteinen tasaamiseksi.

Maailmantalouden suhdannekäänne hitaamman kasvun suuntaan tapahtui vuoden 2018 alkupuolella. Kauppasota ja brexit lisäävät taantuman riskiä.

Maailmantalouden kasvu on hidastunut tänä vuonna merkittävästi. Yhtenä syynä on ollut Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota. Myös brexit on lisännyt epävarmuutta talouden kehityksestä.

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppakiista on kylvänyt voimistunutta epävarmuutta maailmantalouden näkymiin.

Suomen vientimarkkinoiden kasvu on hidastumassa varsinkin euroalueella, ja epävarmuus maailmantaloudessa jatkuu.

Heinäkuussa tuli kuluneeksi 75 vuotta Bretton Woodsin konferenssista, jossa luotiin järjestelmä, joka määritteli globaalin talouden pelisäännöt vuosikymmeniksi eteenpäin. Onko tästä maailmantaloutta ohjanneesta monenkeskisen yhteistyön hengestä enää mitään jäljellä?