Heinäkuussa tuli kuluneeksi 75 vuotta Bretton Woodsin konferenssista, jossa luotiin järjestelmä, joka määritteli globaalin talouden pelisäännöt vuosikymmeniksi eteenpäin. Onko tästä maailmantaloutta ohjanneesta monenkeskisen yhteistyön hengestä enää mitään jäljellä?

EKP:n rahapolitiikan strategiaa tulisi tarkastella uudelleen uusimman taloustieteellisen tutkimuksen ja muuttuneen toimintaympäristön valossa.

Euroalueen talousnäkymät ovat heikentyneet nopeasti. Brexitin vaikutus koko Eurooppaan on vaikeasti ennakoitavissa. Toinen koko maailmantaloutta uhkaava tekijä on USA:n ja Kiinan välinen kauppakiista.

Helppolukuinen yhteenveto johdattaa maaliskuun Euro & talous -julkaisussamme esitettyyn arvioon maailmantalouden ja rahapolitiikan kehityksestä.

Onko maailmantalous muuttunut taistelutantereeksi, jolla kovasta kansallisten etujen ajamisesta on tullut prioriteetti kansainvälisen yhteistyön sijaan?

Kuluva vuosi on ollut Argentiinalle surkea. Maan saaminen jaloilleen vaatii kansainvälisen yhteisön tukea ja kotimaisten viranomaisten sitoutumisen tarvittaviin toimiin.

Maailmantalouden kasvu on yhä vahvaa, mutta poliittinen epävarmuus jäytää tulevia näkymiä. Kasvua uhkaavat riskit kauppapolitiikassa ja nousevissa talouksissa ovat voimistuneet. Näin voidaan tiivistää IMF:n ja Maailmanpankin vuosikokousten saldo.

Epävarmuuden oloissa on perusteltua toteuttaa rahapolitiikan normalisointi asteittain ja pikku hiljaa.