Maailmantalouden kasvu on yhä vahvaa, mutta poliittinen epävarmuus jäytää tulevia näkymiä. Kasvua uhkaavat riskit kauppapolitiikassa ja nousevissa talouksissa ovat voimistuneet. Näin voidaan tiivistää IMF:n ja Maailmanpankin vuosikokousten saldo.

Epävarmuuden oloissa on perusteltua toteuttaa rahapolitiikan normalisointi asteittain ja pikku hiljaa.

Nousevissa talouksissa rahoitusolosuhteet ovat muutaman vuoden ajan olleet suotuisat myönteisen globaalin markkinatunnelman tukemana. Kuluvan vuoden aikana nousevien talouksien rahapolitiikka on ottanut uutta suuntaa.

Erinäisillä kaupan esteillä voi olla hyvin arvaamattomia seurauksia. Suurimpana syynä siihen ovat nykyajan monimutkaiset tuotantoketjut.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tarvitaan politiikkatoimia kasvun vahvistamiseksi, budjettialijäämien supistamiseksi sekä velan läpinäkyvyyden ja hallinnan tukemiseksi.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on juuri julkaissut uuden maailmantalouden ennusteensa. Olosuhteet ovat suotuisat ja IMF odottaa maailmantalouden kasvavan tänä ja ensi vuonna.

Maailmantalouden suotuisia kasvunäkymiä varjostaa protektionismin uhka. Euroalueella kasvu on piristynyt. Osa siitä on kestävällä pohjalla, mutta pitkän aikavälin kasvu jäänee kriisiä edeltävää aikaa hitaammaksi.

Suomen Pankki ennustaa, että Suomen BKT kasvaa 3,1 % vuonna 2017, 2,5 % vuonna 2018 ja 1,5 prosentin vuosivauhtia 2019–2020. Talouskasvu on laaja-alaista ja vienti vauhdittaa kasvua. Vaihtotaseen paraneminen luo pohjaa tasapainoisemmalle kasvulle.