Suomen pankkisektorin koko kasvoi merkittävästi Nordea-konsernin kotipaikan siirryttyä lokakuussa Ruotsista Suomeen. Suomen Pankin arvion mukaan pankkisektorin koko kasvoi nelinkertaiseksi suhteessa BKT:hen.

Stressitesteillä valvojat arvioivat pankkien tappionkantokykyä vaikeiden talousolojen ympäristössä.

Yksi pankkien keskeisistä tehtävistä on pitkäaikaisten lainojen rahoittaminen lyhytaikaisilla talletuksilla ja markkinavarainhankinnalla. Varainhankinnan kääntöpuoli on siitä aiheutuva likviditeettiriski eli riski pankin kyvyttömyydestä rahoittaa toiminta ja selvitä maksuvelvoitteistaan ilman tappioita.

Lainakaton alentaminen hillitsee kotitalouksien velkaantumista ja vahvistaa asuntovelallisten riskinkantokykyä. Se ei kuitenkaan poista ennätyksellisen suureen velkaantuneisuuteen liittyviä riskejä.

Suomen vilkas ja talouden kokoon suhteutettuna suuri kiinteistösijoitusmarkkina voi altistua ulkomailta välittyville talousshokeille. Riskit välittyvät pankkitoimintaan etenkin luotonannon kautta.

Suomalaiset ovat Euroopan kärkeä digitaalisten rahoituspalveluiden käyttäjinä. Pohjoismaiset pankit ovat panostaneet digitaalisiin palveluihin.

Arvopaperimarkkinoiden matalat riskilisät ja korkeat arvostustasot altistavat kansainväliset markkinat äkilliselle korjausliikkeelle.

Finanssikriisin opit johtivat pankkien kriisinratkaisumekanismin perustamiseen. Nykyään viranomaisilla on mahdollisuus puuttua ongelmiin ajautuneen pankin toimintaan.