Maailmantalouden epävarmuuden lisääntymisen ja euroalueen kasvun hidastumisen vaikutukset Suomen talouteen jääneet rajallisiksi loppuvuonna 2018.

Suomen talouskasvu jatkuu viime vuosia hitaampana. Finanssikriisiä edeltäneeseen kasvuvauhtiin ei ole paluuta.

Euroalueen rahapolitiikka tukee talouskasvua ja työllisyyttä Suomessa.

Nopean kasvun vuosina tulisi vahvistaa pahan päivän puskureita, jotta tulevia taantumia ja muita ikäviä yllätyksiä varten olisi elvytysvaraa.

Viimeisten 40 vuoden aikana Kiinan lähes ällistyttävän nopea talouskasvu on perustunut markkinoiden vähittäiseen, mutta jatkuvaan vapauttamiseen sekä suhteellisen korkeaan investointiasteeseen.

Finanssikriisin jälkeinen taantuma jää Suomen taloushistoriaan poikkeuksellisen pitkänä. Kymmenen ja puoli vuotta siihen meni, mutta tänä vuonna BKT viimein ylitti aiemman suhdannehuipun.

Julkisen talouden tasapainottuminen itsestään talous- ja tuottavuuskasvun kautta näyttää toiveajattelulta. Talouden vaimeita näkymiä selittävät sekä ulkoiset että puhtaasti kotimaiset tekijät.

Suomen talouden suhdannetilanne on säilynyt vahvana kuluvan vuoden aikana. Kasvu on jatkunut vuoden toisella neljänneksellä.