Ruotsin taloudella menee hyvin. Syvetessään asuntomarkkinoiden käänne voi kuitenkin katkaista talouden positiivisen kehityskulun.

Suomen rahoitusjärjestelmän vakauteen ei kohdistu välitöntä uhkaa. Nordean kotipaikkamuutoksen myötä pankkijärjestelmän rakenteelliset haavoittuvuudet kuitenkin kasvavat.

Investoinnit ja vienti piristyvät Suomessa. Kestävä kasvu vaatii kuitenkin, että velkaantuminen pysähtyisi, rakenteellinen työttömyys pienentyisi ja tuottavuuskasvu nopeutuisi.

Noususuhdanne on Suomessa vahvistunut viennin tukemana. Talouskasvusta huolimatta Suomi kuitenkin velkaantuu ulkomaille. BKT kasvaa 2,1 % vuonna 2017, 1,7 % vuonna 2018 ja 1,4 % vuonna 2019.

Kiina on velkaantunut hurjaa vauhtia kansainvälisen finanssikriisin jälkeen.

Pankkisektorin rakennemuutokset voivat voimistaa riskien välittymistä Pohjoismaiden välillä.

Kotitaloudet ovat Suomessa ja Ruotsissa ennätyksellisen velkaantuneita tuloihinsa nähden.

Erilaisilla välineillä voitaisiin hillitä asuntoluotonannon ja kotitalouksien velkaantumisen vaarallista kasvua.