Siirry sisältöön

Blogit

Suomen Pankin asiantuntijat kirjoittavat blogia ajankohtaisista talousaiheista. Saat blogit myös RSS-syötteenä.

Ajankohta
503 blogia

Eurooppa liputti IMF:n kevätkokouksissa avoimen kaupan ja keskuspankkien itsenäisyyden puolesta

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF perustettiin 80 vuotta sitten, mutta kevätkokouksissa Washingtonissa ei onnittelulauluja kuultu. Vapaakauppa, tuo hyvin palvellut järjestelmä, on kriisissä. IMF sanoi suoraan: tullit nostavat hintoja, hämmentävät logistiikkaketjuja ja tekevät maailmankaupasta nykivää. Viime viikkojen käymistila markkinoilla muistuttaa myös siitä, miten tärkeää on keskuspankkien itsenäisyys.

Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet äkillisesti

Maailmantalouden näkymät ovat synkentyneet nopeasti ja epävarmuus on lisääntynyt, arvioi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF 22.4. julkaistussa ennusteessaan. Taustalla on räjähdysmäisesti lisääntynyt epävarmuus, kun Yhdysvaltain uusi hallinto horjuttaa protektionistisella kauppapolitiikallaan maailmantalouden perusrakenteita.

Pankkien luotottaminen edellyttää tietoa vakuuksien luottoriskistä

Suomen Pankki myöntää pankeille luottoa vain riittäviä vakuuksia vastaan. Riittävyyden arviointi edellyttää tietoa vakuuksiin liittyvästä luottoriskistä. Eurojärjestelmän kansallisilla keskuspankeilla, kuten Suomen Pankilla, on nyt tätä tietoa laajemmin käytettävissä, kun se alkoi käyttää eurooppalaisen luottoluokituslaitoksen Scope Ratingsin luottoluokituksia 16.12.2024 .

Euroopan on oman etunsa takia tuettava Ukrainaa nykyistä voimakkaammin

Putinin perusteeton hyökkäys Ukrainaan on jatkunut kohta kolme vuotta. Tuskin kukaan uskoi näin käyvän. Ei uskottu myöskään sodan alkamiseen. Sodan välittömät talousvaikutukset ovat olleet merkittäviä. Energian ja raaka-aineiden hinnat nousivat sodan alkaessa rajusti, mikä on hidastanut kasvua ja kiihdyttänyt inflaatiota suuressa osassa maailmaa.

Suomi matkalla talousosaamisen huipulle

Suomen ensimmäinen talousosaamisen strategia pyrkii nostamaan suomalaisten talousosaamisen maailman kärkeen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta realistinen. Globaali talous ja digitalisaation kehittyminen edellyttävät kansalaisilta vahvaa talousosaamista. Ymmärrys talouden perusasioista on tänä päivänä yksi keskeisistä kansalaistaidoista. Keskuspankin näkökulmasta korostuu erityisesti ymmärrys säästämisestä, velan hallinnasta ja sijoittamisesta.

Suomalaisväriä uudistuvaan euriboriin

”Mittaa se, mikä on mitattavissa - ja tee mitattavaksi se, mikä vaikuttaa mittaamattomalta.” Näin väitetään renessanssiajan yhden kuuluisimmista tietelijöistä Galileo Galilein sanoneen. Neljäsataa vuotta myöhemmin Galilei olisi varmasti tyytyväinen huomatessaan, että yksi modernin Euroopan kriittisimmistä mittareista on sellainen, joka kertoo vuoden jokaisena arkipäivänä, mitä korkoa pankit maksavat vakuudettomilla rahan tukkumarkkinoilla.

Euroopan taloudellinen riippuvuus Yhdysvalloista on kasvanut

Geopoliittiset jännitteet ovat olleet Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen korkeimmillaan yli kahteen vuosikymmeneen. Suurvaltojen kireät suhteet, Venäjän jatkuva aggressio ja pelko Lähi-Idän tilanteen kärjistymisestä voivat kaikki johtaa kehityskulkuihin, joilla on merkittäviä vaikutuksia rahoitusvakauteen.

Kuka maksaa Trumpin tullit?

Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump on kampanjassaan luvannut asettaa tullit kaikelle USA:n tuonnille vahvistaakseen USA:n vaihtotasetta ja lisätäkseen kotimaista tuotantoa. Alun perin ehdotus oli 10 prosentin tullista, mutta myöhemmin Trump on puhunut jopa 20 prosentin yleisestä tullitasosta. Sen lisäksi Kiinalle tullit olisivat vähintään 60 %. Mutta kuka tullit lopulta maksaa ja miten?

Käytännön opas valuuttakurssin muuttamiseen – devalvaatio 1967

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli muitten Bretton Woods -järjestelmään kuuluneitten maitten kera sitoutunut kiinteän kurssin tavoitteeseen. Tästä tavoitteesta jouduttiin sekä Suomessa että muissa maissa luopumaan useita kertoja talouden rakenteellisten ongelmien takia. 1960-luvun puolivälissä Suomen suhdanteet heikkenivät eikä vienti enää kasvanut. Tarvittiin uusi devalvaatio palauttamaan kilpailukyky, edistämään Suomen integroitumista länteen ja turvaamaan uusien teollisuusalojen toiminta.

BRICS – maailmanpolitiikan arkipäivää?

BRICS-yhteenliittymä piti viime viikolla Venäjän Kazanissa vuotuisen huippukokouksensa. Ryhmän historia ulottuu vuoteen 2009, jolloin Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan (Brazil, Russia, India and China) johtajat pitivät ensimmäisen huippukokouksensa BRIC-tunnuksen alla. Vuonna 2011 ryhmään liittyi myös Etelä-Afrikka (South Africa), ja lyhenteeseen lisättiin yksi kirjain – syntyi BRICS. Kazanin huippukokoukseen osallistui useita uusia jäsenmaita ensimmäistä kertaa: Egypti, Etiopia, Iran ja Yhdistyneet arabiemiraatit. Lisäksi kokoukseen osallistui mm. Turkin presidentti Recep Erdoğan.

Latauslista