Blogi

Digitalisaatio haastaa ja edistää talousosaamista

Tytti Tanninen
Kirjoittaja

Talousosaaminen tarkoittaa muun muassa kykyä ottaa taloudellista vastuuta ja tehdä taloudellista hyvinvointia edistäviä päätöksiä. TalouslukutaitoaEng. "financial literacy". voidaan suppeimmillaan arvioida pelkkää taloudellista tietämystä mittaavilla kysymyksillä. Näillä kysymyksillä selvitetään, kuinka hyvin ihmiset tuntevat talouden peruskäsitteet, kuten inflaation, riskin hajauttamisen ja korkoa korolle -ilmiön. Joissakin kattavammissa lähestymistavoissa mitataan taloudellisen tietämyksen lisäksi myös taloudellista käyttäytymistä ja taloudellisia asenteitaKalmi – Ruuskanen 2016: Suomalaiset pärjäävät taloudellisessa tietämyksessä ja käyttäytymisessä hyvin suhteessa muihin maihin. Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2016. 112. vuosikerta..

Oletko joskus päättänyt valita ranskalaiset porkkanoiden sijaan, vaikka olet tiennyt jälkimmäisten olevan terveellisempi vaihtoehto? Asenteet voivat vaikuttaa käyttäytymiseen, vaikka tietämyksessä ei olisi puutteita. Vaikka tiedon perusteella olisi mahdollista tehdä järkevin mahdollinen päätös, sitä ei kuitenkaan välttämättä tehdä – silloinkaan, kun kyse on omasta taloudesta. Olennaista on, että päätöksenteolle joka tapauksessa tarjotaan riittävä tiedollinen perusta. Siksi myös talousosaamisen edistämisen parissa työskentelevien toimijoiden on tärkeää tarjota laadukasta ja selkeää tietoa talousaiheista ja siten varmistaa mahdollisimman hyvä pohja kaikenikäisten taloudelliselle päätöksenteolle.

Talouslukutaito on merkityksellistä yksilölle jo pelkästään yleisen elämänhallinnan kannalta. Tunne raha-asioiden hallinnasta parantaa elämänlaatua ja vähentää stressiä. Hyvät taloustaidot ovat erityisen tärkeitä etenkin elämän murrosvaiheissa, joissa elintaso voi heikentyä merkittävästi. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi omilleen muuttaminen ja taloudellinen itsenäistyminen, avioero, sairastuminen, työttömäksi jääminen tai eläköityminen. Oman talouden hallinta eli hahmotuskyky siitä, millaiset tulot ja menot itsellä on, parantaa näkemystä omasta taloudellisesta liikkumavarasta ja mahdollisuuksista varautua pahan päivän varalle. Olennaista on osata suhteuttaa menot tuloihin: mikäli menot ylittävät toistuvasti tulot, on vaarana ylivelkaantuminen. Ylivelkaantumisella on myös yhteiskunnallisia ulottuvuuksia: laaja-alainen velkaantuminen voi heijastua koko yhteiskunnan häiriönsietokykyyn ja muodostaa järjestelmäriskinKs. kotitalouksien velkaantumisesta esim. Nykänen 28.11.2018: Vakaus, velkaantuneisuus ja talouden kasvu. Puhe Finanssivalvonnan seminaarissa “The 7th FIN-FSA Conference on EU Regulation and Supervision – focusing on household indebtedness and macroprudential stability”.. Talouslukutaito on tärkeää siis myös rahoitusjärjestelmän vakauden näkökulmasta.

Myös ulkoisen toimintaympäristön muutokset voivat luoda haasteita taloudenhallinnalle. Kun kansantaloudella menee heikommin, vaatii tämä sopeutumista myös yksilöltä. Innovaatiot puolestaan muuttavat sitä, miten on totuttu kuluttamaan. Mobiililaitteiden ja verkon kautta tuotteet ja palvelut ovat ostettavissa milloin, missä, ja mistä vain. Harkintaa vaativia taloudellisia päätöksiä on helppo tehdä nopeasti ja harkitsematta, koska digitalisaatio on vienyt maksamista huomaamattomampaan suuntaan - mukaan lukien erilaisten luottosopimusten solmiminen. Kuluttajista kerätty tieto mahdollistaa yhä kohdennetumman mainonnan, mikä yhdessä helpon maksamisen kanssa voi yllyttää heräteostoksiin. Hyvä talouslukutaito auttaa yksilöitä ennakoimaan yleistä talouden kehitystä ja peilaamaan omaa tilannettaan tähän.

Digitalisaatio on tehnyt maailmasta rajattoman tavalla, jota sääntely ei aina suojaa. Ongelmatilanteissa kuluttajansuojakysymykset saattavat osoittautua mahdottomiksi ratkaistaKs. esim. Omalla vastuulla -kampanja Euroopan ulkopuolelta tilatuista tuotteista.. Tietoyhteiskunnassa maksaminen ei enää aina edes merkitse perinteistä rahallisen vastikkeen luovuttamista tuotteista ja palveluista. Tiedosta on rahan sijaan tullut vastike – ja kauppatavara – samanaikaisesti. Monista digitaalisista palveluista maksetaan pelkkää tietoa luovuttamallaKuoppamäki 2018: Määräävän aseman väärinkäyttö digitaalisilla markkinoilla – mikä muuttuu? Lakimies 1–8/2018 s. 996–1023.. Tietosuojaan liittyvien oikeuksien kattava ymmärtäminen voisikin olla osavaatimus riittävälle talouslukutaidolle.

Haasteista huolimatta digitalisaatio on monin tavoin myös helpottanut talousosaamisen edistämistä. Siinä missä maksutapojakin, on markkinoilla myös alati kasvava määrä erilaisia taloudenhallintasovelluksia. Näiden avulla voi paitsi pitää kirjaa menoista, myös suunnitella rahankäyttöä etukäteen budjetoimalla. Kaupalliset toimijat voivat myös antaa kuluttajilta kerättyjä tietoja kuluttajien omaan käyttöönVNS 7/2018 vp: Valtioneuvoston selonteko tietopolitiikasta ja tekoälystä. Ks. s. 17–18 ns. "mydata" tai "omadata"-ajattelusta., mikä edesauttaa sen ymmärtämistä, mihin rahaa kuluu ja mistä voisi ehkä säästää.

Kynnys ottaa yhteyttä talousneuvojaan tai vertaistukiryhmään esimerkiksi chat-työkaluilla tai sosiaalisessa mediassa on voinut digitalisaation ansiosta madaltua. Lisäksi monet paikan päällä tiettyinä aikoina vierailua edellyttäneet palvelut ovat nyt saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Talousaiheiset kampanjat leviävät nopeammin ja tehokkaammin digitaalisesti kuin analogisesti. Verkon kautta on saatavilla runsaasti talousosaamiseen liittyvää tietoa, esimerkiksi blogeja, oppaita, pelejä ja oppimateriaalia. Talousosaamista edistävät niin koulut, viranomaiset, yritykset kuin järjestötkin. Raha-asioista kannattaa myös puhua perheen ja ystävien kesken avoimesti. Yhteistyö talousosaamisen parissa toimivien tahojen välillä on ensiarvoisen tärkeää. 

Suomen Pankin maksuneuvosto on julkaissut keväällä 2018 e-kirjasen Talouslukutaito 2020-luvulla. Suomen Pankki osallistuu myös aktiivisesti moniin talousosaamisen edistämiseksi järjestettäviin hankkeisiin ja koulutuksiin. Talouslukutaito on kaikille iästä riippumatta kuuluva tärkeä kansalaistaito.

Takaisin ylös