
Kauppasodan kärjistyminen on merkittävä riski Suomen taloudelle
Suomen vienti ja talouskasvu heikkenevät selvästi, jos kauppasotaa kärjistyy. Kauppapoliittisten jännitteiden lieventyminen sen sijaan piristäisi Suomen vientiä ja talouden kasvua.
Suomen vienti ja talouskasvu heikkenevät selvästi, jos kauppasotaa kärjistyy. Kauppapoliittisten jännitteiden lieventyminen sen sijaan piristäisi Suomen vientiä ja talouden kasvua.
Yhdysvallat kaavailee laajoja tulleja tavarantuonnille. Toteutuessaan ne heikentävät myös Suomen talouskasvua. Vielä enemmän Suomen talouden kasvua haittaavat muiden maiden mahdolliset vastatoimet ja lisääntyvä epävarmuus kansainvälisen kauppapolitiikan suunnasta.
Viime vuosien kriisit ja poikkeuksellisen nopea inflaatio tekivät loven sekä palkansaajien reaaliansioihin että kotitalouksien ostovoimaan. Inflaatio on kuitenkin ollut Suomessa hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin, mikä on tukenut suomalaisten reaalipalkkojen kehitystä suhteessa muuhun euroalueeseen.
Suomessa vaihtuvakorkoiset asuntolainat ovat yleisiä, mikä voimistaa rahapolitiikan vaikutuksia talouskasvuun ja inflaatioon hieman. Keskeistä on, minkä verran kotitalouksilla on taloudellista liikkumavaraa, jonka turvin ne voivat puskuroida lainanhoitomenojen kasvua.
Nopea hintojen nousu on koetellut kuluttajia pian jo kaksi vuotta. Nopea inflaatio haittaa koko talouden toimintaa, mutta voi myös lisätä kuluttajien välistä eriarvoisuutta.
Korkomenot vievät nyt entistä suuremman osan sellaisten kotitalouksien tuloista, joilla on velkaa. Säästöt ja hyvä työllisyystilanne ovat auttaneet kotitalouksia pärjäämään kohonneiden arjen kulujen kanssa.
Suomalaiset kotitaloudet ovat viimeisten vuosikymmenien aikana velkaantuneet jatkuvasti suhteessa tuloihinsa. Velkaantumisasteen ennakoidaan tasaantuvan lähivuosina, kun asuntolainakannan kasvu hiipuu.
Rahapolitiikka kohdistuu kotitalouksiin eri tavalla ja voi vaikuttaa tulojen ja varallisuuden jakautumiseen kotitalouksien välillä. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka tukee Suomen talouskasvua ja inflaatiota, mutta vaikutukset tulo- ja varallisuuseroihin jäävät vähäisiksi.
Ilman tarjonnan pullonkauloja Suomen BKT kasvaisi 0,5 prosenttiyksikköä nopeammin vuonna 2021. Tarjontahäiriöiden oletetaan korjaantuvan vuoden 2022 jälkeen, eivätkä ne jätä pitkäaikaisia arpia talouteen.
Liikevaihto on valtaosalla suomalaisyrityksistä laskenut koronakriisin vuoksi. Palvelualat ovat kovilla. Kustannussopeutus ja rahoitusjärjestelyt ovat pelastaneet työpaikkoja.
Koronavirus on aiheuttanut poikkeuksellisen taantuman sekä maailmantaloudessa että Suomessa kuluneen kevään aikana.
Koronaviruksen suorien taloudellisten vaikutusten ohella myös epävarmuus tulevasta hidastaa Suomen talouskasvua merkittävästi ja pitkäkestoisesti.
Kansainvälinen epävarmuus heikentää investointien kasvua Suomessa. Investointien kasvua heikentävät myös kotimaiset, rakenteelliset tekijät.
Suomessa työn tuottavuuden kasvuvauhti on hiipunut. Tätä selittävät työn tuottavuuden vaisu kehitys teollisuuden toimialoilla ja talouden palveluvaltaistuminen.
Monet talouteen liittyvät päätökset, niin isot kuin pienetkin, perustuvat odotuksiin tulevaisuudesta.
Palkkojen nousu kotimarkkinatoimialoilla näkyy vientialoilla välituotteiden hintojen kautta ja vaikuttaa siten osaltaan vientialojen kustannuskilpailukykyyn.
Suomalaiset ovat kuluttaneet viime vuodet enemmän kuin niillä on ollut tuloja, ja velkaa on kertynyt enemmän kuin uutta varallisuutta. Säästäminen on kuitenkin samankaltaista kuin muissa pohjoismaissa.