Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Suomalaiset kotitaloudet ovat viimeisten vuosikymmenien aikana velkaantuneet jatkuvasti suhteessa tuloihinsa. Velkaantumisasteen ennakoidaan tasaantuvan lähivuosina, kun asuntolainakannan kasvu hiipuu.
Rahapolitiikka kohdistuu kotitalouksiin eri tavalla ja voi vaikuttaa tulojen ja varallisuuden jakautumiseen kotitalouksien välillä. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka tukee Suomen talouskasvua ja inflaatiota, mutta vaikutukset tulo- ja varallisuuseroihin jäävät vähäisiksi.
Ilman tarjonnan pullonkauloja Suomen BKT kasvaisi 0,5 prosenttiyksikköä nopeammin vuonna 2021. Tarjontahäiriöiden oletetaan korjaantuvan vuoden 2022 jälkeen, eivätkä ne jätä pitkäaikaisia arpia talouteen.
Liikevaihto on valtaosalla suomalaisyrityksistä laskenut koronakriisin vuoksi. Palvelualat ovat kovilla. Kustannussopeutus ja rahoitusjärjestelyt ovat pelastaneet työpaikkoja.
Koronavirus on aiheuttanut poikkeuksellisen taantuman sekä maailmantaloudessa että Suomessa kuluneen kevään aikana.
Koronaviruksen suorien taloudellisten vaikutusten ohella myös epävarmuus tulevasta hidastaa Suomen talouskasvua merkittävästi ja pitkäkestoisesti.
Kansainvälinen epävarmuus heikentää investointien kasvua Suomessa. Investointien kasvua heikentävät myös kotimaiset, rakenteelliset tekijät.
Suomessa työn tuottavuuden kasvuvauhti on hiipunut. Tätä selittävät työn tuottavuuden vaisu kehitys teollisuuden toimialoilla ja talouden palveluvaltaistuminen.
Monet talouteen liittyvät päätökset, niin isot kuin pienetkin, perustuvat odotuksiin tulevaisuudesta.
Palkkojen nousu kotimarkkinatoimialoilla näkyy vientialoilla välituotteiden hintojen kautta ja vaikuttaa siten osaltaan vientialojen kustannuskilpailukykyyn.
Suomalaiset ovat kuluttaneet viime vuodet enemmän kuin niillä on ollut tuloja, ja velkaa on kertynyt enemmän kuin uutta varallisuutta. Säästäminen on kuitenkin samankaltaista kuin muissa pohjoismaissa.