
Luotonanto-olosuhteet heijastavat aikaisessa vaiheessa talouden käänteitä Suomessa
Luotonanto-olosuhteita kuvaavat luottopolitiikka ja lainaehdot vaikuttavat pankkien luotonantoon ja voivat heijastaa talouden yleistä tilaa.
Luotonanto-olosuhteita kuvaavat luottopolitiikka ja lainaehdot vaikuttavat pankkien luotonantoon ja voivat heijastaa talouden yleistä tilaa.
Ilman tarjonnan pullonkauloja Suomen BKT kasvaisi 0,5 prosenttiyksikköä nopeammin vuonna 2021. Tarjontahäiriöiden oletetaan korjaantuvan vuoden 2022 jälkeen, eivätkä ne jätä pitkäaikaisia arpia talouteen.
Materiaali- ja konttipula vaikuttavat koko maailman ja siten myös Suomen talouteen. Tarjontahäiriöt hidastavat kasvua ja kiihdyttävät inflaatiota.
Suomen vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi vuonna 2020 oltuaan alijäämäinen jo lähes vuosikymmenen ajan. Vaihtotaseen ylijäämää ovat kuitenkin kasvattaneet pääosin tekijät, joiden vaikutus jäänee tilapäiseksi.
Pankkien luotonannon seurantakysely tarjoaa informaatiota yritys- ja kotitalouslainojen kysynnästä ja tarjonnasta, ja kysely täydentää näin ollen esimerkiksi lainakanta- ja korkotilastoja.
Suomen, Ruotsin ja Saksan taloudet heikentyivät lähes samanaikaisesti maaliskuussa. Uusimmissa indikaattoreissa näkyy piristymisen merkkejä, mutta epävarmuus jarruttaa toipumista.
Liikevaihto on valtaosalla suomalaisyrityksistä laskenut koronakriisin vuoksi. Palvelualat ovat kovilla. Kustannussopeutus ja rahoitusjärjestelyt ovat pelastaneet työpaikkoja.
Koronaviruksen suorien taloudellisten vaikutusten ohella myös epävarmuus tulevasta hidastaa Suomen talouskasvua merkittävästi ja pitkäkestoisesti.
Kansainvälinen epävarmuus heikentää investointien kasvua Suomessa. Investointien kasvua heikentävät myös kotimaiset, rakenteelliset tekijät.
Runsas rakentaminen pääkaupunkiseudulla on jarruttanut asuntojen hintojen nousua.