Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Julkisen talouden tulot ja menot ovat kroonisesti epätasapainossa. Väestön ikääntyminen lisää hoito- ja hoivakuluja ja samalla velan korkomenot kasvavat. Julkisen talouden korjausliike vaatii merkittäviä menoleikkauksia ja veronkorotuksia tulevina vaalikausina. Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta on n 4 % suhteessa BKT:hen.
Kestävyysvajearvio kertoo, kuinka paljon julkisen talouden rahoitusasemaa pitäisi korjata pysyvästi niin, ettei julkinen velka kasvaisi hallitsemattomasti tulevaisuudessa. Päivitetty arvio on 3,5 % suhteessa BKT:hen.
Suomen vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi vuonna 2020 oltuaan alijäämäinen jo lähes vuosikymmenen ajan. Vaihtotaseen ylijäämää ovat kuitenkin kasvattaneet pääosin tekijät, joiden vaikutus jäänee tilapäiseksi.
Julkisen velan suhde BKT:een kaksinkertaistui finanssikriisin jälkeen. Nyt suunta on alaspäin, mutta väestön ikääntyminen lisää julkisia menoja ja uhkaa kasvattaa velkasuhdetta uudelleen.
Viime vuosien aikana keskustelu finanssipolitiikan liikkumavarasta on liittynyt erityisesti finanssipolitiikan rooliin taantuman ja hitaan kas-vun oloissa, kun samalla kansainvälisen finanssikriisin jäljiltä monis-sa maissa on kamppailtu julkisen velan kasvun hillitsemiseksi.
Euroopan velkakriisin hellittäessä keskustelu siitä, kuinka finanssipolitiikalla voitaisiin tukea kasvua, on aktivoitunut.
Keskustelu tulonjaosta keskittyy yleensä koko maan tasolla tehtäviin tarkasteluihin. Rakennemuutos on koetellut erityisesti seutuja, joissa metsä- ja metallitoimialoilla on ollut suuri merkitys.
Kaikille kansalaisille maksettava perustulo on vanha ajatus, joka on saanut uutta pontta viime aikoina ympäri maailman. Suomessa on tarkoitus käynnistää perustulokokeilu.