Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Keskuspankin rahapolitiikka ei toimi tyhjiössä, vaan keskuspankit joutuvat ottamaan huomioon myös hallitusten finanssipolitiikan luonteen, jossa päätöksiä tehdään usein lyhyemmällä aikajänteellä.
Rahapolitiikan ja finanssipolitiikan tehtävä on kaikissa oloissa varmistaa, että taloudenpitäjien uskottavuus politiikkaan ja sille asetettuihin tavoitteisiin säilyy.
Jos energian ja raaka-aineiden hinnat jäävät nykyisille korkeille tasoille, voidaan sitä pitää merkkinä niukkuuden lisääntymisestä. Energiasanktioiden ja tariffien suhteen viivyttelyn ja välttämättömien päätösten väistelyn aika ei kuitenkaan ole nyt.
Sodan välittömät talousvaikutukset Eurooppaan ovat merkittävät. Pitkällä aikavälillä vaikutusten suuruus riippuu sodan kestosta ja laajuudesta sekä siitä, miten Eurooppa ratkaisee energiariippuvuuden Venäjästä.
Rahapolitiikka kohdistuu kotitalouksiin eri tavalla ja voi vaikuttaa tulojen ja varallisuuden jakautumiseen kotitalouksien välillä. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka tukee Suomen talouskasvua ja inflaatiota, mutta vaikutukset tulo- ja varallisuuseroihin jäävät vähäisiksi.
EKP:n uudessa rahapolitiikan strategiassa tähdätään 2 prosentin inflaatioon keskipitkällä aikavälillä. Tavoite on symmetrinen. Sitä hitaampaa ja nopeampaa inflaatiota pidetään yhtä kielteisinä.
Inflaatio on rahataloudellinen ilmiö aina ja kaikkialla, mutta se ei ole riippumaton finanssipolitiikasta.
Keveän rahapolitiikan nostaessa osakkeiden hintoja eli yritysten arvoa markkinoilla, kasvaa osakkeita omistavien kotitalouksien varallisuus.
Suomen työmarkkinoilla on viimeisten vuosien aikana tehty uudistuksia, jotka ovat parantaneet sekä työntarjonnan kannustimia että työn kysyntää.
Mutta kuinka paljon tuottavuuden pitäisi kasvaa, että sama tuotanto voitaisiin saada aikaan 40 prosenttia pienemmällä työpanoksella?
Arvioinnin kohteena ollut ajanjakso 2004 - 2017 on ollut erittäin haasteellinen ennustamisen kannalta.
Miksi yhteiskunta, kuten Suomi, päätyy työmarkkinoilla tilanteeseen joka on tehoton? Miksi yleistä hyvinvointia nostavista työmarkkinareformeista näyttää olevan mahdoton päästä sopuun?
Suomessa toimii satojatuhansia yrityksiä, jotka vastaavat valtaosasta Suomen 2,5 miljoonasta työpaikasta ja bruttokansantuotteesta.
Laajennetulla osto-ohjelmalla on ollut myös merkittävä vaikutus hintakehitykseen: ilman osto-ohjelmaa inflaatio olisi vuonna 2016 jäänyt selvästi hitaammaksi.
Suomen talous on kohdannut viime vuosien aikana useita sokkeja. Miksi talouden taantuma on kestänyt näin pitkään? Selitystä Suomen huonolle sopeutumiskyvylle täytyy hakea kotimaan talouden rakenteista ja instituutioista.
Ikääntyvät käyttävät lisätuloistaan kulutukseen vähemmän kuin nuoret. Väestön ikääntyminen voikin heikentää korkomuutosten vaikutusta taloudessa.
Mallilaskelmien perusteella pelkällä fiskaalisella devalvaatiolla on hyvin vaikea saada aikaan tavoiteltua kilpailukykyloikkaa tai työllisyyden merkittävää paranemista.
Kotitalouksien reaaliansioiden ja siten myös kysynnän kasvun hiipumista selittää keskeisimmin kokonaistuottavuuden ja pääomakannan kasvun hidastuminen.