Juha Kilponen

Keveän rahapolitiikan nostaessa osakkeiden hintoja eli yritysten arvoa markkinoilla, kasvaa osakkeita omistavien kotitalouksien varallisuus.

Suomen työmarkkinoilla on viimeisten vuosien aikana tehty uudistuksia, jotka ovat parantaneet sekä työntarjonnan kannustimia että työn kysyntää.

Mutta kuinka paljon tuottavuuden pitäisi kasvaa, että sama tuotanto voitaisiin saada aikaan 40 prosenttia pienemmällä työpanoksella?

Arvioinnin kohteena ollut ajanjakso 2004 - 2017 on ollut erittäin haasteellinen ennustamisen kannalta.

Miksi yhteiskunta, kuten Suomi, päätyy työmarkkinoilla tilanteeseen joka on tehoton? Miksi yleistä hyvinvointia nostavista työmarkkinareformeista näyttää olevan mahdoton päästä sopuun?

Suomessa toimii satojatuhansia yrityksiä, jotka vastaavat valtaosasta Suomen 2,5 miljoonasta työpaikasta ja bruttokansantuotteesta.

Laajennetulla osto-ohjelmalla on ollut myös merkittävä vaikutus hintakehitykseen: ilman osto-ohjelmaa inflaatio olisi vuonna 2016 jäänyt selvästi hitaammaksi.

Suomen talous on kohdannut viime vuosien aikana useita sokkeja. Miksi talouden taantuma on kestänyt näin pitkään? Selitystä Suomen huonolle sopeutumiskyvylle täytyy hakea kotimaan talouden rakenteista ja instituutioista.

Ikääntyvät käyttävät lisätuloistaan kulutukseen vähemmän kuin nuoret. Väestön ikääntyminen voikin heikentää korkomuutosten vaikutusta taloudessa.

Mallilaskelmien perusteella pelkällä fiskaalisella devalvaatiolla on hyvin vaikea saada aikaan tavoiteltua kilpailukykyloikkaa tai työllisyyden merkittävää paranemista.

Kotitalouksien reaaliansioiden ja siten myös kysynnän kasvun hiipumista selittää keskeisimmin kokonaistuottavuuden ja pääomakannan kasvun hidastuminen.