Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen tiukennettu sääntely ja valvonta ovat suojanneet pankkeja uusilta kriiseiltä. Tutkimusten valossa sääntelyllä ja makrovakauspolitiikalla saavutetut hyödyt ovat olleet suuremmat kuin haitat.
Talouskriisissä uhkana voi olla luottolama, jossa luottotappiot heikentäisivät pankkien kykyä myöntää lainoja. Korona-aikana yritysten luottojen riskit ovat kasvaneet, mutta merkittäviltä luottotappioilta on vältytty.
Uudistunut sääntely on tehnyt pankeista kestävämpiä kuin ne olivat edellisen kriisin aikaan. Vahvaa luotonantokykyä tarvitaan nyt suomalaisten yritysten auttamiseksi kriisin yli.
Euroopan järjestelmäriskikomitea suosittelee, että Suomessa lainanantajaa vaadittaisiin uutta lainaa myöntäessään ottamaan huomioon lainanhakijan kokonaisvelkojen määrä.
Suomalaiset pankit ovat myöntäneet suhteellisen vähän luottoja kaikkein konkurssiherkimmille toimialoille. Se pienentää osaltaan pankkien yritysluottotappioiden riskiä.
Erilaisilla välineillä voitaisiin hillitä asuntoluotonannon ja kotitalouksien velkaantumisen vaarallista kasvua.
Suomessa otettiin heinäkuun 2016 alussa käyttöön asuntolainojen enimmäisluototussuhde eli lainakatto. Lainakatto toimisi tehokkaammin, jos se sidottaisiin pelkästään hankittavan asunnon arvoon.
Pankit ovat PK-yritysten ylivoimaisesti tärkein rahoituksen lähde ja pankkirahoituksen saatavuuden mahdollinen heikentyminen tai pankkilainojen ehtojen kiristyminen koskettaa välittömästi PK-yrityksiä.
Rahoitusjärjestelmän tulipalojen ehkäisemiseen tarvitaan toisiaan täydentäviä keinoja. Asuntolainojen enimmäisluototussuhde, eli lainakatto, astuu Suomessa voimaan heinäkuun alussa.
Naapurimaiden lainakattosäännökset ovat tiukempia kuin Suomessa kesällä 2016 voimaan tuleva lainakatto.
Pankkikriisin seuraukset voisivat olla vakavia Suomen poikkeuksellisen keskittyneessä pankkijärjestelmässä.
Sääntelyn vaikutusta lainamarginaalien kasvuun on liioiteltu. Vaikutus on voimakkain suuririskisissä lainoissa.