Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Tuotantoketjujen ongelmista ja kustannusten noususta kärsivät erityisesti teollisuuden toimialat. Kyselyn perusteella enemmistö yrityksistä uskoo pystyvänsä korvaamaan menetetyn Venäjän viennin uusilla markkinoilla.
Yritysten tukeminen julkisilla varoilla oli keskeinen osa talouspolitiikan vastausta koronakriisiin. Yritystukiin käytettyjen varojen suuruus, niiden jakaminen nopealla aikataululla ja tukiin liittyvät mahdolliset haitalliset sivuvaikutukset herättävät silti oikeutettujakin kysymyksiä tukien kohdistumisesta ja tehosta.
Kotitalouksien ja yritysten taloustilanne on kriisin aikana pysynyt keskimäärin hyvänä, lukuun ottamatta koronasta suoraan kärsineitä palvelualoja. Tukitoimet ovat heikentäneet julkista taloutta.
Liikevaihto on valtaosalla suomalaisyrityksistä laskenut koronakriisin vuoksi. Palvelualat ovat kovilla. Kustannussopeutus ja rahoitusjärjestelyt ovat pelastaneet työpaikkoja.
Talouspolitiikalla vastataan yritysten ja kotitalouksien välittömään ahdinkoon. Suomen toimia on hyödyllistä verrata muissa maissa toteutettuihin toimiin.
Koronan taloudellisten vaikutusten etulinjassa ovat yritykset. Kriisi on osunut niihin nopeasti ja laaja-alaisesti. Pandemian ja rajoitustoimien vaikutukset maksukykyyn eroavat kuitenkin toimialojen ja yritysten välillä.
Sillä, miten palkoista sovitaan, on rahaliiton jäsenvaltiossa erityinen merkitys työllisyydelle ja talouskasvulle. Hyvin toimiva palkanmuodostus määrittää kilpailukyvyn kehityksen.
Matalan tuottavuuden yritysten määrä Suomessa on suuri, mutta kapea kärki nostaa keskimääräistä tuottavuutta. Eturintaman yrityksilläkin tuottavuuskasvu enimmäkseen matelee.
Kannattamattomat yritykset kuluttavat talouden resursseja ja hidastavat tuottavuuskasvua.
Menestyvät supertähtiyritykset erottuvat yritysten suuresta massasta. Yhden koon talouspolitiikka sopiikin huonosti suurten tuottavuus- ja kannattavuuserojen ympäristöön.
Tässä artikkelissa käsitellään työmarkkinoiden polarisaatiota Suomessa. Artikkelissa läpikäydyn tutkimuskirjallisuuden mukaan Suomen työmarkkinat ovat polarisoituneet etenkin 2000-luvulla.
Suomessa on viime viikkoina käyty keskustelua palkkaerojen kasvusta keinona alentaa työttömyyttä. Työpaikan syntyminen edellyttää, että rekrytointi on kannattavaa työnantajalle. Tuottavuus ja palkkataso määräävät kannattavan toiminnan rajan.
Uusien yrityksien joukossa on gaselleja, jotka lisäävät työpaikkojen määrää nopeasti. Tämä pieni joukko yrityksistä vastaa suuresta osasta uusia työpaikkoja.
Laskelmien mukaan nopea tapa parantaa kustannuskilpailukykyä on lisätä vuosityöaikaa. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi luopumalla osasta arkipyhäpäiviä palkallisina vapaapäivinä.
Uusia työpaikkoja on viime vuosina avautunut aiempaa vähemmän, ja ne täyttyvät hitaasti. Samalla työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Heikon työllistymisen taustalla on myös pula aloittavista yrityksistä.