Yritysten voitoissa ei viitteitä hinnoittelun muuttumisesta
Yritykset eivät näytä pyrkineen siihen, että ne hyötyisivät nopeasta inflaatiosta nostamalla hintojaan ja kasvattamalla omia voittojaan.
Viimeisimmät artikkelit ja blogit
-
Osaava työvoima, työllisyys ja työmarkkinoiden kireys
Väestön ikääntyminen vähentää työikäisen väestön ja työllisten määrää Suomessa. Osaavan työpanoksen saatavuuden varmistaminen edellyttää koulutustason nostamista ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
Sota heikentää yritysten toimintaympäristöä
Tuotantoketjujen ongelmista ja kustannusten noususta kärsivät erityisesti teollisuuden toimialat. Kyselyn perusteella enemmistö yrityksistä uskoo pystyvänsä korvaamaan menetetyn Venäjän viennin uusilla markkinoilla.
Rapatessa roiskuu – koronatukien kohdentaminen ei täysin onnistunut
Yritysten tukeminen julkisilla varoilla oli keskeinen osa talouspolitiikan vastausta koronakriisiin. Yritystukiin käytettyjen varojen suuruus, niiden jakaminen nopealla aikataululla ja tukiin liittyvät mahdolliset haitalliset sivuvaikutukset herättävät silti oikeutettujakin kysymyksiä tukien kohdistumisesta ja tehosta.
Julkinen talous kannatellut yrityksiä ja kotitalouksia koronakriisissä
Kotitalouksien ja yritysten taloustilanne on kriisin aikana pysynyt keskimäärin hyvänä, lukuun ottamatta koronasta suoraan kärsineitä palvelualoja. Tukitoimet ovat heikentäneet julkista taloutta.
Yritykset vastaavat koronakriisiin työkustannuksia sopeuttamalla
Liikevaihto on valtaosalla suomalaisyrityksistä laskenut koronakriisin vuoksi. Palvelualat ovat kovilla. Kustannussopeutus ja rahoitusjärjestelyt ovat pelastaneet työpaikkoja.
Koronakriisiin vastaavia talouspolitiikan toimia eri maissa
Talouspolitiikalla vastataan yritysten ja kotitalouksien välittömään ahdinkoon. Suomen toimia on hyödyllistä verrata muissa maissa toteutettuihin toimiin.
Yritysten maksuvaikeudet koronapandemiassa − laskelmia yritysaineistolla
Koronan taloudellisten vaikutusten etulinjassa ovat yritykset. Kriisi on osunut niihin nopeasti ja laaja-alaisesti. Pandemian ja rajoitustoimien vaikutukset maksukykyyn eroavat kuitenkin toimialojen ja yritysten välillä.
Tuovatko palkat joustoa ja kilpailukykyä talouteen rahaliitossa?
Sillä, miten palkoista sovitaan, on rahaliiton jäsenvaltiossa erityinen merkitys työllisyydelle ja talouskasvulle. Hyvin toimiva palkanmuodostus määrittää kilpailukyvyn kehityksen.
Matalan tuottavuuden yrityksiä runsaasti Suomessa
Matalan tuottavuuden yritysten määrä Suomessa on suuri, mutta kapea kärki nostaa keskimääräistä tuottavuutta. Eturintaman yrityksilläkin tuottavuuskasvu enimmäkseen matelee.
Jarruttavatko heikosti menestyvät yritykset talouskasvua?
Kannattamattomat yritykset kuluttavat talouden resursseja ja hidastavat tuottavuuskasvua.
Kannattavat yritykset työllistävät ja maksavat korkeampaa palkkaa
Menestyvät supertähtiyritykset erottuvat yritysten suuresta massasta. Yhden koon talouspolitiikka sopiikin huonosti suurten tuottavuus- ja kannattavuuserojen ympäristöön.
Analyysi: Polarisaatio Suomen työmarkkinoilla
Tässä artikkelissa käsitellään työmarkkinoiden polarisaatiota Suomessa. Artikkelissa läpikäydyn tutkimuskirjallisuuden mukaan Suomen työmarkkinat ovat polarisoituneet etenkin 2000-luvulla.
-
Blogi: Palkkaliikkuvuus pienentää tuloeroja
Suomessa on viime viikkoina käyty keskustelua palkkaerojen kasvusta keinona alentaa työttömyyttä. Työpaikan syntyminen edellyttää, että rekrytointi on kannattavaa työnantajalle. Tuottavuus ja palkkataso määräävät kannattavan toiminnan rajan.
Työpaikkojen synty yrityksissä – onko Suomessa pula gaselliyrityksistä?
Uusien yrityksien joukossa on gaselleja, jotka lisäävät työpaikkojen määrää nopeasti. Tämä pieni joukko yrityksistä vastaa suuresta osasta uusia työpaikkoja.
Analyysi: Vuosityöajan pidennys vaikuttaa kilpailukykyyn
Laskelmien mukaan nopea tapa parantaa kustannuskilpailukykyä on lisätä vuosityöaikaa. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi luopumalla osasta arkipyhäpäiviä palkallisina vapaapäivinä.
Pula uusista yrityksistä jumiuttaa työmarkkinoita
Uusia työpaikkoja on viime vuosina avautunut aiempaa vähemmän, ja ne täyttyvät hitaasti. Samalla työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Heikon työllistymisen taustalla on myös pula aloittavista yrityksistä.