Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Euroalueella ja myös globaalisti käteisen liikkeeseen lasku on koronapandemian aikana suurimmassa osassa maita kiihtynyt. Koronapandemian aikana keskeisin motiivi käteisvarantojen kasvulle näytti kuitenkin olevan välttämättömien maksujen turvaaminen.
Lähi- ja mobiilimaksaminen ovat lisänneet suosiotaan koronan aikana. Käteistä käyttävät kuitenkin yhä monet ja sitä tarvitaan esimerkiksi sähköisen maksamisen häiriötilanteissa.
Keskeinen koronaviruksen tarttumiskanava on pisaratartunta eivätkä setelit ole todennäköinen tartunnan lähde.
Euroopan keskuspankki on 2019 selvittänyt vähittäismaksamista euroalueella kattavin kuluttajakysely-tutkimuksin. Edellinen vastaava tutkimus julkaistiin vuonna 2017 ja se perustui vuosina 2015–2016 kerättyyn tietoon.
Mobiilimaksujen osuus maksutapahtumista on jäänyt Suomessa toistaiseksi vielä vähäiseksi.
Viime aikoina on alettu laajemmin pohtia sitä tulisiko keskuspankkien ryhtyä laskemaan liikkeelle myös sähköistä käteistä. Fyysisen käteisen eli setelien ja kolikoiden käyttö maksuvälineenä on pankkijärjestelmiltään kehittyneimmissä maissa vähentynyt
Kouriintuntuvin yhteisvaluutan etu on käteisen yhteiskäyttöisyys kaikissa euromaissa. Eurokäteistä voidaan käyttää ja liikutella euroalueella ilman valuutanvaihtokuluja ja maksuja.
Digivaluuttojen hyöty riippuu muiden maksuvälineiden tapaan ainakin saatavuudesta, hyväksyttävyydestä, kuluista sekä reaaliaikaisuudesta. Aika näyttää miten bitcoineille käy.
Vaikka Suomi oli yksi 12 maasta, jotka ensimmäisinä liittyivät euroon, Suomesta löytyneiden euroseteliväärennösten lukumäärä on ollut vuosittain euroalueen vähäisimpiä.