Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Makrovakauspolitiikalla on suojauduttu keskittyneen pankkisektorin sekä kotitalouksien velkaantuneisuuden aiheuttamilta järjestelmäriskeiltä. Pankkien sääntelyssä on yksinkertaistamisen varaa. Makrovakausvälineitä tulisi käyttää EU-maissa nykyistä yhdenmukaisemmin.
Runsaspäästöistä toimintaa voidaan syrjäyttää investoimalla vähäpäästöisiin teknologioihin. Päästötön energia edellyttää suuria investointeja, joten rahoituksen varmistaminen on tärkeää. EU:ssa toimiva säästö- ja investointiunioni tukee hankkeita, jotka edellyttävät suuria investointeja.
Ilmastonmuutos ja luontokato tuovat mukanaan uhkia rahoitusvakaudelle. Suomen rahoitussektorilla vaikuttaa olevan monia muita euroalueen maita vähemmän altistumia paljon kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaville yrityksille, mutta hiilineutraaliin siirtymään liittyviä riskejä voidaan tuskin täysin välttää Suomessakaan.
Suomen pankkisektorin vakavaraisuuden arvioidaan vahvistuvan lähivuosina, jos korot ja Suomen talous kehittyvät ennusteiden mukaisesti. Hyvin vakavassa talouskriisissä vakavaraisuus heikkenisi selvästi, mutta pysyisi silti riittävänä.
Ilmastonmuutos ja sen torjunta vaikuttavat makrotalouteen monin tavoin. Pankkien korkotuotot kasvavat eniten, jos ilmastonmuutoksen torjunnassa ei viivytellä.
Kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut viime vuosina, ja valtaosa kotitalouslainoista Suomessa on vaihtuvakorkoisia. Kotitalouskohtaiset tiedot paljastavat, kuinka herkästi kotitaloudet joutuisivat taloudelliseen ahdinkoon korkojen nousun, sähkön kallistumisen tai työttömyyden pahenemisen seurauksena.
Yritysasiakkaiden toteutuneet päästöt antavat puutteellisen kuvan pankin myöntämiin lainoihin liittyvästä siirtymäriskistä, mutta niiden objektiivinen mittaaminen on paljon helpompaa kuin muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden.
Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteisen stressitestin perusteella suomalaisilla pankeilla olisi hyvät lähtökohdat kestää vakava pohjoismainen asuntomarkkinakriisi.
Vuokra-asuminen puhuttaa, vaikka useimmat meistä eivät vuokralla asukaan. Suomalaiset kotitaloudet omistivat vuonna 2019 ainakin 27 miljardilla eurolla huoneistoja ja taloja, joiden pääasiallinen käyttö oli kotitalouden ulkopuolisille vuokraaminen.
Koronapandemiasta ja sulkutoimista aiheutuneeseen reaalitalouden ja sosiaaliseen kriisiin vastaamiseksi EU:n jäsenmaat ryhtyivät tukemaan yrityksiä ja kotitalouksia kansallisilla koronatukitoimilla. Koko Euroopan unionin tasolla vuonna 2020 julkaistujen koronatukiohjelmien enimmäislaajuus oli 2 507 miljardia euroa, mikä on 17,5 % suhteessa EU:n bruttokansantuotteeseen.
Talouskriisissä uhkana voi olla luottolama, jossa luottotappiot heikentäisivät pankkien kykyä myöntää lainoja. Korona-aikana yritysten luottojen riskit ovat kasvaneet, mutta merkittäviltä luottotappioilta on vältytty.
Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan uudella stressitestimenetelmällä voidaan arvioida suomalaisten pankkien selviytymistä poikkeuksellisen vakavista kotimaisista tai pohjoismaisista talouskriiseistä.
Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt yleistyvät, mistä seuraa aineellisia vahinkoja kiinteistöille ja muulle infrastruktuurille. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi meritulvariskin todennäköisenä pahenemisena.
On täysin rationaalista uskoa rahan tai jonkin yksittäisen valuutan olevan arvokasta ja paras kaupankäynnin väline, koska kaikki muutkin niin uskovat.
Uusiutuva energia on nykyään liiketaloudellisestikin kannattavaa, mutta rahoituksen tarve on paljon totuttua suurempi.
Varjopankit ovat laitoksia, järjestelyjä tai sopimuksia, jotka ilman toimilupaa tarjoavat ainakin melkein samaa kuin pankit.
Suomalaiset pankit ovat myöntäneet suhteellisen vähän luottoja kaikkein konkurssiherkimmille toimialoille. Se pienentää osaltaan pankkien yritysluottotappioiden riskiä.
Lisäpääomavaatimuksen tarkoituksena on suojata pankkeja, asiakkaita ja koko kansantaloutta suhdanteista riippumattomilta rakenteellisilta riskeiltä.
Lainakaton tavoitteena on kotitalouksien velkaantumisen hillitseminen ja asuntojen hintakuplien ehkäiseminen. Suomeen tarvitaan kipeästi muitakin velkaantumista rajoittavia välineitä.
Työtehtävät eräissä pankeissa vähenevät voimakkaasti lähivuosina. Syyksi tähän on mainittu etenkin digitalisaatio.