Kimmo Koskinen

Yhdysvaltojen julkisen sektorin takausvastuut kiinteistörahoituksessa sekä kotitalouksien että yritysten lainoissa ovat kasvaneet huomattavasti finanssikriisin jälkeisinä vuosina.

Yhdysvaltojen merkittävimmät rahoitusvakauden haavoittuvuudet kohdistuvat yritysten velkaantumiseen ja yritysrahoituksen hinnoitteluun.

Kulutusluotot voivat ajaa kotitalouksia talousahdinkoon. Lisääntyvien velkaongelmien ehkäisyyn tarvitaan uusia keinoja.

Ulkomaiset sijoitukset Suomen ja muiden Pohjoismaiden kiinteistömarkkinoille ovat kasvaneet. Samalla markkinat ovat entistä haavoittuvampia Suomen ulkopuolelta tuleville riskeille.

IT-investoinnit parantavat pankkien kannattavuutta pitkällä aikavälillä, mutta heikentävät sitä lyhyellä tähtäimellä.

Suomen vilkas ja talouden kokoon suhteutettuna suuri kiinteistösijoitusmarkkina voi altistua ulkomailta välittyville talousshokeille. Riskit välittyvät pankkitoimintaan etenkin luotonannon kautta.

Kun velkaantuneet kotitaloudet supistavat kulutustaan laskusuhdanteessa, lisääntyvät myös yritysten talousvaikeudet.

Suomalaiset ovat Euroopan kärkeä digitaalisten rahoituspalveluiden käyttäjinä. Pohjoismaiset pankit ovat panostaneet digitaalisiin palveluihin.

Ruotsin asuntomarkkinariskien laajamittaisella toteutumisella voisi olla tuntuvia vaikutuksia muissakin Pohjoismaissa.

Arvopaperimarkkinoiden matalat riskilisät ja korkeat arvostustasot altistavat kansainväliset markkinat äkilliselle korjausliikkeelle.

Suurin osa pankkien dollarirahoituksesta on edelleen lyhytaikaista ja kriisitilanteessa mahdollisesti hankalasti uudelleenrahoitettavissa.

Matala korkotaso ja sijoittajien tuottohakuisuus ovat lisänneet sijoitusvirtoja Euroopan kiinteistömarkkinoille. Historia on osoittanut, että liikekiinteistömarkkina on altis taloussuhdanteiden muutoksille.

Kotitalouksien velkaantuminen kasvaa nopeasti myös kulutusluottojen kautta. Uusien tarjoajien kautta otettuja lainoja on vaikeaa seurata.

Sijoittajien optimismi rahoitusmarkkinoilla voi kääntyä nopeasti riskin kaihtamiseksi, jos taloudellinen tai poliittinen epävarmuus lisääntyy. Pidemmän aikavälin velkaantumiseen ja asuntomarkkinoihin liittyvät riskit ovat suuria etenkin nousevissa talouksissa, mutta myös Pohjoismaat ovat haavoittuvaisia.

Kiinnostus varjopankkitoimintaan on viime aikoina kasvanut. Sillä tarkoitetaan joko osittain tai täysin perinteisen pankkisektorin ulkopuolella tapahtuvaa rahoituksen välitystä.

Millaisia muutoksia eurooppalaisten pankkien liiketoimintamalleissa on ollut vuosien 2010 ja 2015 välillä? Näyttää siltä, että pankit ovat selkeästi keskittyneet ydinliiketoimintaansa ja omiin vahvuusalueisiinsa.

Asuntomarkkinoiden uhkakuvien toteutuminen lisäisi samanaikaisesti luotonannon ja sijoitustoiminnan tappioita sekä kallistaisi varainhankintaa.

Globaaleihin kasvunäkymiin liittyvä epävarmuus on kohdistunut voimakkaasti myös pankki- ja finanssisektoriin, joka on erityisen herkkä taloussuhdanteiden muutoksille.

Kriisi vaikuttaa pankkien toimintamalleihin. Euroalueella pankkien kannattavuutta ovat huonontaneet talouskehitys, luottojen heikko kehitys sekä pitkään matalana jatkunut korkotaso.

Elvyttävä rahapolitiikka on välttämätöntä hintavakauden ja talouden elpymisen kannalta. Se voi kuitenkin luoda riskejä rahoitusmarkkinoiden vakaudelle.

Sana varjopankki herättää monessa negatiivisia tuntemuksia. Varjopankkien merkitys on kuitenkin rahoitusmarkkinoilla kasvamassa.