Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Sota voi pitkittyessään heikentää yritysten kannattavuutta. Yritysten on vaikeampi selvitä veloistaan, jos energia pysyy kalliina ja niiden tuotteita ja palveluita ei hankita yhtä paljon kuin aikaisemmin.
Kulutusluottomarkkinan murroksesta johtuen kulutusluottojen kanta on ollut voimakkaassa kasvussa etenkin pandemiaa edeltävinä vuosina. Samalla suomalaisten kotitalouksien velan rakenne on muuttunut, kun asuntolainojen ohella myös kotitalouksien muiden luottojen määrä on kasvanut.
Digitalisaatio, uudet teknologiat, uusiutuva sääntely ja lisääntyvä kansainvälistyminen avaavat mahdollisuuksia uusille toimijoille ja toimintamalleille niin luotonannossa kuin rahoituspalveluissa yleisemminkin.
Globaali talous- ja rahoitusjärjestelmä on hyvin riippuvainen lyhytaikaisen rahoituksen häiriöttömästä välittymisestä etenkin dollarirahoituksen osalta.
Taloyhtiölainat lisäävät kotitalouksien velkaantumista ja muuttavat velkarakennetta. Enimmäisluotto-osuuden rajaaminen 60 prosenttiin vähentäisi asunnon ostajien runsasta velkaantumista yhtiölainojen kautta.
Korona on kurittanut pankkeja pelättyä vähemmän. Järjestämättömien lainojen kasvu heikentäisi pankkien luototuskykyä. Järjestämättömien lainojen vähentämiseksi on ehdotettu useita erilaisia keinoja.
Koronapandemia heikentää entisestään pankkien lyhyen aikavälin kannattavuutta. Viranomais- ja keskuspankkitoimenpiteillä hillitään rahoituskustannusten nousua ja tuetaan luotonantokykyä.
Data on neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi nimetyn teknologiavetoisen murroksen polttoainetta.
Negatiiviset korot ovat olleet osa EKP:n elvyttävää rahapolitiikkaa jo yli viiden vuoden ajan. Tutkimukset osoittavat, että lievästi negatiivisten korkojen hyödyt ovat haittoja suuremmat.
Yhdysvaltojen julkisen sektorin takausvastuut kiinteistörahoituksessa sekä kotitalouksien että yritysten lainoissa ovat kasvaneet huomattavasti finanssikriisin jälkeisinä vuosina.
Yhdysvaltojen merkittävimmät rahoitusvakauden haavoittuvuudet kohdistuvat yritysten velkaantumiseen ja yritysrahoituksen hinnoitteluun.
Kulutusluotot voivat ajaa kotitalouksia talousahdinkoon. Lisääntyvien velkaongelmien ehkäisyyn tarvitaan uusia keinoja.
Ulkomaiset sijoitukset Suomen ja muiden Pohjoismaiden kiinteistömarkkinoille ovat kasvaneet. Samalla markkinat ovat entistä haavoittuvampia Suomen ulkopuolelta tuleville riskeille.
IT-investoinnit parantavat pankkien kannattavuutta pitkällä aikavälillä, mutta heikentävät sitä lyhyellä tähtäimellä.
Suomen vilkas ja talouden kokoon suhteutettuna suuri kiinteistösijoitusmarkkina voi altistua ulkomailta välittyville talousshokeille. Riskit välittyvät pankkitoimintaan etenkin luotonannon kautta.
Kun velkaantuneet kotitaloudet supistavat kulutustaan laskusuhdanteessa, lisääntyvät myös yritysten talousvaikeudet.
Suomalaiset ovat Euroopan kärkeä digitaalisten rahoituspalveluiden käyttäjinä. Pohjoismaiset pankit ovat panostaneet digitaalisiin palveluihin.
Ruotsin asuntomarkkinariskien laajamittaisella toteutumisella voisi olla tuntuvia vaikutuksia muissakin Pohjoismaissa.
Arvopaperimarkkinoiden matalat riskilisät ja korkeat arvostustasot altistavat kansainväliset markkinat äkilliselle korjausliikkeelle.
Suurin osa pankkien dollarirahoituksesta on edelleen lyhytaikaista ja kriisitilanteessa mahdollisesti hankalasti uudelleenrahoitettavissa.