Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Tekoälyn vaikutukset yritysten liiketoimintamalleihin ovat nousseet alkuvuonna 2026 yhdeksi kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden keskeiseksi epävarmuustekijäksi. Ongelmien tarttuminen koko korkean riskin velkamarkkinaan kasvattaisi riskejä rahoitusvakaudelle.
Yhdysvaltojen aggressiivinen kauppa- ja ulkopolitiikka on lisännyt epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla ja heikentänyt maailmantalouden kasvunäkymiä. Uhka Yhdysvaltojen talouden heikkenemisestä, dollarin kansainvälisen roolin rapautumisesta ja kansainvälisen sääntelyn pirstaloitumisesta kasvattavat rahoitusvakauden riskejä. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakaus voidaan varmistaa vain yhteistyöllä.
Euroopan pääomamarkkinat ovat pienet ja pirstaleiset, ja niiden on ollut vaikeuksia vastata Yhdysvaltojen vetovoimaan. Toimivat pääomamarkkinat tarvitsevat sijoituksia Euroopasta ja Euroopan ulkopuolelta. Pääomamarkkinoiden kasvu vaatii tukea myös pankkisektorilta. Komissio ehdottaa uutta strategiaa pääomamarkkinoiden kasvun vauhdittamiseksi.
Kansainvälinen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka korkeat korot ovat koetelleet velallisia. Riskinottohalukkuus rahoitusmarkkinoilla on lisääntynyt, mutta sijoittajat seuraavat tarkasti etenkin inflaation ja kiinteistömarkkinoiden luottoriskien kehitystä. Kansainvälisen rahoitusvakauden näkymät ovatkin kaikkiaan aiempaa valoisammat.
Kiinteistöalan luottoriskit ovat toistaiseksi pysyneet vähäisinä, joskin riskien kasvua alkaa olla näkyvissä.
Kotitalouksien ja sijoittajien kasvanut velkaantuminen taloyhtiöiden kautta on huolestuttanut viranomaisia. Taloyhtiölainan osuus uusien asuntojen rahoituksessa on yhä suuri, mutta uusi sääntely alkaa hillitä taloyhtiölainojen kautta syntyvää velkaantumista.
Euroalueen rahoitusjärjestelmä on ollut vakaa kevään pankkikuohunnasta huolimatta, mutta riskit ovat kasvaneet. Aiempaa tiukemmalla sääntelyllä ja valvonnalla on vahvistettu eurooppalaisten pankkien kykyä kestää taloudellisia iskuja.
Asuntosijoittamisen riskejä kasvattavat vaihtuvakorkoisten lainojen suuri määrä ja korkosuojausten vähäisyys etenkin taloyhtiöiden lainoissa.
Sota voi pitkittyessään heikentää yritysten kannattavuutta. Yritysten on vaikeampi selvitä veloistaan, jos energia pysyy kalliina ja niiden tuotteita ja palveluita ei hankita yhtä paljon kuin aikaisemmin.
Kulutusluottomarkkinan murroksesta johtuen kulutusluottojen kanta on ollut voimakkaassa kasvussa etenkin pandemiaa edeltävinä vuosina. Samalla suomalaisten kotitalouksien velan rakenne on muuttunut, kun asuntolainojen ohella myös kotitalouksien muiden luottojen määrä on kasvanut.
Digitalisaatio, uudet teknologiat, uusiutuva sääntely ja lisääntyvä kansainvälistyminen avaavat mahdollisuuksia uusille toimijoille ja toimintamalleille niin luotonannossa kuin rahoituspalveluissa yleisemminkin.
Globaali talous- ja rahoitusjärjestelmä on hyvin riippuvainen lyhytaikaisen rahoituksen häiriöttömästä välittymisestä etenkin dollarirahoituksen osalta.
Taloyhtiölainat lisäävät kotitalouksien velkaantumista ja muuttavat velkarakennetta. Enimmäisluotto-osuuden rajaaminen 60 prosenttiin vähentäisi asunnon ostajien runsasta velkaantumista yhtiölainojen kautta.
Korona on kurittanut pankkeja pelättyä vähemmän. Järjestämättömien lainojen kasvu heikentäisi pankkien luototuskykyä. Järjestämättömien lainojen vähentämiseksi on ehdotettu useita erilaisia keinoja.
Koronapandemia heikentää entisestään pankkien lyhyen aikavälin kannattavuutta. Viranomais- ja keskuspankkitoimenpiteillä hillitään rahoituskustannusten nousua ja tuetaan luotonantokykyä.
Data on neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi nimetyn teknologiavetoisen murroksen polttoainetta.
Negatiiviset korot ovat olleet osa EKP:n elvyttävää rahapolitiikkaa jo yli viiden vuoden ajan. Tutkimukset osoittavat, että lievästi negatiivisten korkojen hyödyt ovat haittoja suuremmat.
Yhdysvaltojen julkisen sektorin takausvastuut kiinteistörahoituksessa sekä kotitalouksien että yritysten lainoissa ovat kasvaneet huomattavasti finanssikriisin jälkeisinä vuosina.
Yhdysvaltojen merkittävimmät rahoitusvakauden haavoittuvuudet kohdistuvat yritysten velkaantumiseen ja yritysrahoituksen hinnoitteluun.
Kulutusluotot voivat ajaa kotitalouksia talousahdinkoon. Lisääntyvien velkaongelmien ehkäisyyn tarvitaan uusia keinoja.