Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Heinäkuun puolivälissä EU-maat pääsivät viimein sopuun kahdeksannestatoista Venäjän-vastaisesta pakotepaketista. Pakotteiden tarkoituksena on edelleen heikentää Venäjän kykyä käydä hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan ja tukea EU:n tavoitetta hyökkäyssodan lopettamisesta.
Itämeri ja etenkin Suomenlahti on vilkkaasti liikennöity merialue. Se on elintärkeä kauppareitti kaikille rantavaltioilleen, mutta erityisesti Suomelle ja Venäjälle. Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuranneiden pakotteiden takia Itämerelle on ilmestynyt aiempaa enemmän aluksia, joiden kunnosta tai omistajista on vain niukalti tietoa.
Euroopan unioni, Yhdysvallat ja monet muut maat ovat tällä vuosisadalla vastanneet Venäjän enenevässä määrin aggressiivisiin toimiin voimistamalla myös omia vastatoimiaan. Vaikka hyökkäys Georgiaan 2008 sai aikaan lähinnä jyrkkäsanaisia lausuntoja, Krimin miehitys ja sotatoimet Itä-Ukrainassa 2014 johtivat selkeisiin diplomaattisiin ja taloudellisiin vastatoimiin.
Suurten valtionpankkien rinnalla Venäjällä toimii useita ulkomaalaisia pankkeja. Niillä on pieni mutta tärkeä rooli Venäjän pankkisektorilla mm. ulkomaankaupan maksujen välittämisessä. Ulkomaisten pankkien osuus koko pankkisektorin lainakannasta on kuitenkin supistunut.
Venäjän bensiinin ja dieselin vientikiellon ensisijainen tavoite on ratkaista polttoainepula Venäjällä.
Vuonna 2022 Venäjän maksutaseen tulot tavaroiden viennistä olivat jopa 588 mrd. dollaria ja kauppataseen ylijäämä oli 308 mrd. dollaria. Miksi Venäjän vaihtotase oli reilusti ylijäämäinen ja minne ylijäämä on mennyt?
Miksi kaasunhinta on nyt niin korkealla? Miksi putkikaasun tuonti Venäjältä ei kasvanut vuonna 2021? Katkeaako kaasuntulo Venäjältä?
Suuret summat ja vaikeaselkoiset omistusketjut ovat omiaan herättämään epäilyksiä rahan alkuperästä ja tarkoituksesta. Näiden ketjujen perkaaminen on hidasta ja työlästä, mutta erittäin arvokasta työtä.
Reittikoneen pakottaminen Minskin kentälle oppositioaktivisti Raman Pratasevitsin pidättämiseksi voimisti keskustelua talouspakotteiden kohdistamisesta Valko-Venäjää kohtaan.
Suomen energialähteiden tuonnissa Venäjän osuus on hallitseva. Energiatuonnin arvosta noin 60‒65 % tulee Venäjältä.
Venäjällä hiilivetyriippuvuus on huomattava. Perittyjen rakenteiden lisäksi energianvienti on merkittävä tulonlähde sekä valtiontaloudelle että yrityselämälle.
Venäjän näkökulmasta katseen kääntäminen kohti Aasiaa on ollut järkevää sekä taloudellisesti että poliittisesti.
Valkovenäläinen siirtymätalous on äärimmäisen riippuvainen sekä Venäjältä tuodusta pääomasta että halvasta raakaöljystä.
Kulunut vuosikymmen on ollut Venäjän taloudessa vaihtelevan, mutta keskimäärin huomattavan hitaan kasvun aikaa.
Liki kaikki taloutta seuraavat tahot niin Venäjällä kuin maailmallakin ovat yksimielisiä siitä, että Venäjän talouden nopean kasvun vaihe on takanapäin.
Ruplan kellutuksen seurauksena valuuttakurssin muutokset seurasivat melko tarkkaan raakaöljyn hinnanmuutoksia. Viimeisen puolentoista vuoden aikana yhteys näyttää heikentyneen.
Venäjän rahoitussektoria on muokannut kaksi selkeää trendiä. Toimialan valvontaa on terävöitetty ja keskitetty, ja on rakennettu omaa, kansallista rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuria.