Lauri Kajanoja

Työmarkkinakierroksen päänavaus on syntynyt Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välillä.

Suomen kustannuskilpailukyky on viime vuosina parantunut. Työllisyyden kannalta kustannuskilpailukyvyn olisi hyvä edelleen parantua.

Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut useita vuosia kestäneen heikkenemisen jälkeen. Koheneminen oli erityisen merkittävää vuonna 2017, kun kilpailukykysopimus astui voimaan.

Suomen kustannuskilpailukyky kääntyi selkeästi parempaan suuntaan vuonna 2017. Paraneminen voi jatkua myös vuonna 2018.

Miten kustannuskilpailukykyä kannattaa arvioida Suomessa? Esittelemme Suomen Pankissa käytettävät kustannuskilpailukyvyn mittarit.

Tämä raportti käsittelee tuloerojen muutoksia, niiden taustatekijöitä sekä sitä, ketkä ovat menettäneet talouksien rakenteiden muuttuessa.

Kustannuskilpailukyvyn paraneminen tarkoittaa, että yritysten tuotantokustannukset laskevat suhteessa ulkomailla tuottavien kilpailijoiden kustannuksiin. Mitkä ovat kustannuskilpailukyvyn paranemisen vaikutukset Suomen talouden nykyisessä tilanteessa?

Mihin arvio kustannuskilpailukyvyn 10–15 prosentin paranemisen tarpeesta tarkasti ottaen perustuu? Mitä kustannuskilpailukyvyn paranemisesta seuraa, ja mikä on perusteltua asettaa sen tavoitteeksi?

Hallituksen kilpailukykypaketin korvaajaksi on ehdotettu fiskaalista devalvaatiota. Mitä tiedämme näiden vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutuksista?

Noussut kustannustaso on ongelma Suomen taloudelle. Kustannuskilpailukyvyn paranemisen tarvetta voi arvioida vaihtotaseen ja teollisuuden työllisyyden avulla.

Suomen viennistä on hävinnyt viidennes ja teollisuudesta 100 000 työpaikkaa. Yksi syy on kustannusten nousu.