
Vaihtoehtoislaskelma: Pohjainflaatio voi olla lähivuosina ennakoitua nopeampaa
Hintoja nostava ja lopulta myös kasvua hidastava kierre voi syntyä, jos alamme nähdä kilpajuoksua hintojen ja palkkojen välillä.
Hintoja nostava ja lopulta myös kasvua hidastava kierre voi syntyä, jos alamme nähdä kilpajuoksua hintojen ja palkkojen välillä.
Energian hintojen nousu on kiihdyttänyt kuluttajahintainflaatiota. Myös energiavälituotteiden vaikutus viimeaikaiseen kuluttajahintojen nousuun osoittautuu merkittäväksi.
Energian voimakas kallistuminen hidastaa talouskasvua merkittävästi, jos hintojen nousu jää pysyväksi. Energian hintojen vaihtelu on kuitenkin ollut voimakasta, ja tuleva kehitys vaikeasti ennakoitavaa.
Sota uhkaa suistaa Suomen ja koko euroalueen talouden taantumaan. Häiriöt energian saatavuudessa ja tuotantoketjuissa voivat olla ennakoitua pahempia ja markkinakorot nousta odotettua nopeammin.
Suomen Pankin ennusteessa koronakriisin ei odoteta olevan yhtä syvä kuin finanssikriisin ja palautuminen on nopeampaa. Korona voi kuitenkin jättää pitkäkestoisia arpia mm. työllisyyteen, pääomakantaan ja tuottavuuteen.
Koronaviruksen suorien taloudellisten vaikutusten ohella myös epävarmuus tulevasta hidastaa Suomen talouskasvua merkittävästi ja pitkäkestoisesti.
Kansainvälinen epävarmuus heikentää investointien kasvua Suomessa. Investointien kasvua heikentävät myös kotimaiset, rakenteelliset tekijät.
Runsas rakentaminen pääkaupunkiseudulla on jarruttanut asuntojen hintojen nousua.
Tuotanto ylittää potentiaalin ja Suomen talouden arvioidaan pysyvän korkeasuhdanteessa vuosina 2018–2020.
Sekä Yhdysvalloissa että euroalueella talouskasvun kiihtyminen ja työmarkkinoiden vahvistuminen ovat tapahtuneet ilman merkittäviä hinta- ja palkkapaineita. Kuinka kaukana talous on tuotantopotentiaalistaan?
Laajennetulla osto-ohjelmalla on ollut myös merkittävä vaikutus hintakehitykseen: ilman osto-ohjelmaa inflaatio olisi vuonna 2016 jäänyt selvästi hitaammaksi.