Alhaisen tulotason maiden rahoitustarpeet kasvaneet voimakkaasti koronapandemian seurauksena
Monissa alhaisen tulotason maissa rahoitusolot ovat yhä koronapandemiaa edeltävää tasoa tiukemmat.
Viimeisimmät artikkelit ja blogit
-
IMF varautuu velkajärjestelyaaltoon köyhimmissä maissa
Julkinen velka on globaalisti historiansa korkeimmalla tasolla koronakriisin myötä. Myös köyhimpien maiden velkaantuneisuus on kasvanut.
Ilmastonmuutos pahentaa pankkienkin tulvariskejä
Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt yleistyvät, mistä seuraa aineellisia vahinkoja kiinteistöille ja muulle infrastruktuurille. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi meritulvariskin todennäköisenä pahenemisena.
-
Afrikan talouteen jopa kymmenen vuoden takapakki koronakriisin vuoksi
Koronakriisillä on mittavat vaikutukset Afrikan valtioihin. Alueen pitkä talouskasvun kausi on päättynyt ja Afrikka päätyy ensimmäiseen taantumaan 25 vuoteen.
Voisiko vihreällä kannustimella tukea ilmastonmuutoksen hillintää?
Kestävän rahoituksen tarve on kasvanut ilmastonmuutoksen hillitsemisen kiireellisyyden takia.
Pankkien kyettävä koronapandemiassa luotottamaan yrityksiä ja kestämään luottotappioita
Uudistunut sääntely on tehnyt pankeista kestävämpiä kuin ne olivat edellisen kriisin aikaan. Vahvaa luotonantokykyä tarvitaan nyt suomalaisten yritysten auttamiseksi kriisin yli.
Päästöintensiivisillä toimialoilla vahvat kytkökset Suomen rahoitusjärjestelmään
Ilmastonmuutoksella on laaja-alaisia vaikutuksia ja sen hillitseminen vaatii kattavaa yhteistyötä tiede-, yritys- sekä sääntelymaailmalta.
Rahoitusvakautta edistävää makrovakauspolitiikkaa harjoitetaan aktiivisesti Euroopassa
Makrovakauspolitiikan tavoitteena on varmistaa vakaat ja toimivat rahoitusmarkkinat. Suomella on tällä hetkellä käytössä viisi makrovakausvälinettä, mikä on vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin.